Kasvatuksessa: Kate-tukka.


Todella Upeeta ei ole pelkästään parasta mahdollista krapulaviihdettä, se myös (outoa kyllä..) herätti ajatuksenpoikasen tänä aamuna: piileskelen hiusteni alla. Jaksossa jossa Edina ja Patsy kokevat valaistumisen kesken baari-illan, muistaako kukaan? Patsy piileskelee otsiksena ja Edina ylipainon takana. En ole varmasti ainoa nainen jonka ulkonanäkö ja sukupuoli-identiteetti nojaa turhan vahvasti päälaen karvoitukseen? Hirveällä vaivalla (ja teipeillä huijaamalla) ohuesta suomalaisesta hiuksestani saa rennon, tuuhean ja muka-vaivattoman letin tai suttuisen nutturan, josta en vain päässyt eroon vuosiin vaikka töihin lähtemiseen arkipäivänä menisi 40 minuuttia. Iso, puolimattaisen lainehtiva kasa hiusta oli vuosia näkyvin, muuttumaton osa ulkonäköäni, ilman hiustentuuhennusta tunsin itseni kaljuksi Mervi Nykäseksi. Iso kuohkea kampaus sai aina kehuja ja tuntui että poikamaisiinkin vaatteisiin saa hieman tyttöä sekaan kun hiukset ovat pitkät ja laineilla. Varjopuolena oli järjettömän hintaiseksi noussut hiustenpidennyskierre josta on todella hankala irrottautua. Hoitoainetta kului litroittain ja hiusta piti jatkuvasti olla näpelöimässä ja huoltamassa.

Espacen Sari leikkasi hiukseni lyhyeksi polkaksi tänään aamulla. Olo on todella omituinen. Kasvotkin näkyvät pitkästä aikaa. Ja nyt kun purkkalatvoista on päästy annan hiusten vain kasvaa, tällä kertaa tavoitteena olisi rennon olkamittainen katetukka Cindy Crawford -lookin sijaan. Katsotaan montako viikkoa kestän ennenkuin tekotukka palaa kehiin?

suo, kuokka ja jussi

Viime viikolla heräsin karmeaan totuuteen: olen lihonnut 12 kiloa, meikkasin viimeksi töihin yli kuukausi sitten, pomoni epäili ettei piponi alla ole päälakea ollenkaan ja olin viimeksi selvänä koko viikon.. um.. viime kesänä? Koko juttu alkoi viattomasti pehmeästä neulemyssystä joka sattui sopimaan lemppari Acnen silkkiseen t-paitaani; ensimmäisen kuukauden olin vaivattoman grunge chich, ei tarvinnut hiuksiakaan juuri laittaa. Myssyn jälkeen mopo karkasi käsistä. Myssy ja pakolliset muoviset imagolasini kehystävät kasvoja ihan tarpeeksi. Ensin katosi luomiväri ja ripsari, sitten koko meikkipohja. Nyt en ole käynyt kampaajalla lähes 3 kuukauteen, syön pastaa, lipittelen Red Stripea ja katson kotona Johnny Waters -leffoja.

Olen ex-high-maintenance tyttö. Oli aika jolloin en olisi lähtenyt tyytyväisenä ulos talosta meikittä, silmälasit päässä ja risoissa farkuissa. Se aika on mennyttä. Huomasin juuri että vaatekaapista löytyy enää t-paitoja, papparaisneuleita, boyfriend -farkkuja ja nahkatakki. Viime viikolla noin 6-vuotias poika sanoi minua bussissa sedäksi.

Tämä tilanne korjataan nyt. Tavoite olisi mennä päivänvalossa taas läpi naisesta sekä tiputtaa vaikka 10 ylimääräisistä kiloistani. Siinä sivussa meinasin blogittaa omaa työtä laiskasti sivuavista aiheista; kosmetiikka, kampaamotuotteet, muoti.. Blogspot on vielä uusi tuttavuus, eiköhän se tästä.