Käytiin katsomassa Aronofskyn The Wrestler tänään. Jännällä tavalla kyseessä on miehen aikuisin työ toistaiseksi; visuaalinen kikkailu on vaihteeksi antanut sijaa ihan tarinallekin, vaikkei se sinänsä ihmeellinen ole. Leffa on kovasti katsottava, mukavan pimeetä huumoria. Pääosan Mickey Rourke sen sijaan on katsottavan sijaan lähes loistava. Plussaa leffan soundtrackista, tukkahevistä Gunnareihin. Alkoi tehdä mieli kaivaa farkkuliivi ja meleerattu harmaa huppari kaapista!
Löysästi aihetta sivuten pitää sanoa, että Rourke ei ole vanhetunut hyvin eikä tyylikkäästi vaan mielenkiintoisesti. Hollywoodin botox-photoshop-astangajoogakloonien jälkeen on mahtavaa katsoa kasvoja joista näkyy muutakin kuin personal trainerin ja veitsen jälki. Elettyä elämää ja sen tuomaa karismaa ei voi korvata millään. Nyt olisi mukava nähdä myös naisnäyttelijöiden seassa muutama karhea, rumankaunis poikkeus? Tuskin tulee tapahtumaan.. mikä on menetys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti