lauantai 14. helmikuuta 2009

fringe it!


Biancon alesta löytyi -50% tämän näköinen hapsulaukku, hintaa jäi laukulle siis reilu 10E. Sinne alehyllylle se myös jäi. Kuvassa laukku on vielä semi-siedettävän näköinen, mutta luonnossa materiaali on halvimman mahdollisen näköinen tekokuituhirvitys. Laukku oli kuitenkin kivan kokoinen, tarpeeksi iso. Mittasuhteet oli kohdallaan. Vaikka clutch ei siis enää mitään maksanutkaan, ei viitsi ostaa kaappiin pyörimään mitään, mikä ei tunnu täysin varmasti hyvältä.

Ajattelin olla nihkeä ja kopsata laukun sellaisenaan. DNA:n mainoksen kuvauksista jäi viime viikolla käteen tolkuttoman ruma kasarinahkatakki jonka revin osiksi. Tarkoituksena olisi tehdä laukku itse käytetyistä nahanpaloista. Pistän kuvaa ensi viikolla kun saan viritelmän valmiiksi.

torstai 12. helmikuuta 2009

liian monta kynttilää

Täytän sunnuntaina 27. Varsinaista juhlintaa pitänee harrastaa lauantaina, muru osti mulle keikkaliput ja tarkoituksena olisi vetää oikein pitkän kaavan kautta kun viimeiset 5 vuotta en ole kertaakaan viettänyt synttäreitä. Ruokaa, raivoisaa tälläytymistä, paljon tuttuja, reilusti olusta ja ehdottomasti jatkoille eikä mitään kauneusunia tai muuta nihkeää.

Mä olen surkea "juhlapukeutuja". Vaihtoehtoina on joko että yritän liikaa, hermoilen, vedän ihan överiksi ja tunnen itseni vaivaantuneeksi koko illan kun istun jossain punkkareiden grillibileissä silkkimekossa tai sitten ilmestyminen paikalle niissä perus pillifarkuissa ja harmaassa t-paidassani.
Help?



1. Surface to Airin silkkimekko, Acnen minnihiirikorkkarit. Mekko istuu nätisti ja koska sain sen mieheltäni, se alkaa olla se ykkösvaihtis, muttamutta.. Umh, mekko ja korkkarit?

2. Cheap mondayn jääpestyt pillit, Junk Foodin Blondie -paita, Chloen Betty, Acnen korkkarit ja 278kg rannekoruja. Aika perus. Liiankin perus.

3. Se mukavanlötkö vaihtis, tulee vähän äitiysvaatteet mieleen? Wet look legginsit, MTWTFSS hole wrinkle tee, uudenkiiltävät Doc Martensenit ja ihananpehmeä Rodebjerin puuvillahuivi. No, eipä ainakaan tulisi jalat kipeiksi? Jep, alan tulla tosiaan vanhaksi.

Mitä päälle??

heko heko


Vaihtoehtona kaikenlaiselle pinkkeilylle ja muulle vallitsevalle keväthorinalle: tässä on Pertsa-Make. Löysin ikivanhan töräyksen CD-tornin uumenista. Nassumaalin alla on siis parikymppinen, hehkeä neiti. Koulussa ollessa jaksoi vielä väkertää näitä, vuosien varrella oon oppinut paljon ja vaikka oma vanha kädenjälki nyt vähän naurattaa niin Pertsa on yhä ostarin kingi!

a note to myself

Muistathan rakas Minä Itse näyttäväsi aivan sairaalakarkurilta persikassa, lohenpunaisessa, haaleansinisessä tai valkoisessa? Kokeiltu on useampaan otteeseen. Pistän vähän valkoista juuri tuohon naaman viereen ja tyylipoliisilla on ihan oikea lupa alkaa pamputtaa. Inhottavaa kun joutuu muistuttamaan itseään, ettei jollekin asialle lämpeneminen hitaasti tarkoita, että se juttu omaan vaatekaappiin sopisi. Mähän pukeudun sinimustaharmaaseen ensi kesänä niinkuin joka kesä viimeiset 15 vuotta. Plööh. Sitten kun ne jälki-implantoitavat geenit keksitään, olen ensimmäisenä jonossa. Voisipa vaihtaa ihon pohjasävyä yhtä helposti kuin hiusväriä?

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

bingo!

Äh jos olisinkin blondi. Pyörrän edelliset puheeni ällöpinkistä poskipunasta. Ällöpinkki poskipuna saattaa kuitenkin olla se maailman paras tuote joka sopii jos ei nyt ihan joka paikkaan niin jonnekin nyt ainakin? Ei mulle, mutta jossain on tarpeeksi viileä ja vaalea iho tohon ja mä lupaan olla aina kateellinen kun sellanen tulee vastaan.

tiistai 10. helmikuuta 2009

here kitty kitty


MACin
kevään Hello Kitty -kokoelma julkistettiin tällä viikolla, ilmeisesti 12. päivä pitäisi päätyä kaupan hyllyille. En suuresti Hello Kitty kamasta piittaa kun olen kroonisesti allerginen muoville ja lasitimanteille. Hetken aikaa meinasin todeta jotta yöks kirkkaille väreille, mutta MACin sävyistä löytyi yllättävän tyylikkäitä vaihtoehtoja ällökarkkipinkille: petrolia, harmahtavaa haaleaa turkoosia, antiikkiroosaa ja magentaa. Skippaan kyllä pinkin poskipunan, mutta pigmenttejä ja kiiltoja pitää ottaa kokeiluun.

MACin sivuilta löytyy hyvä look -opas jossa on listattu käytetyt tuotteet. Jos vielä saisi zoomin ja tuotekartan sivuun valokuvan, sivu olisi aivan täydellinen..

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

materialistin kevät

Kaikenlaista kamaa tekisi taas niin kovasti mieli!

1. Mustaa vaaleampi kesämekko, mielellään simppeli, suora tai pussimainen linja. Commuunin silkkinen printtimekko kelpaisi. Menisi kaiken kanssa mitä kaapista jo löytyy, kesällä riittäisi paljaat jalat ja gladiaattorisandaalit.

2. Harmaat "roikkupersepöksyt". Philip Limiähän saa nykyään jopa Suomesta, eli toivoa olis löytää ihan nämä kyseiset lökärit. Tankkitopin ja farkkuliivin tai neuleen kanssa.

3. Hyvälaatuinen ei-musta toppi. Kuvassa ihana Acnen pellavatoppi. Löytyy muistaakseni myös tummanharmaana versiona johon varmaan sitten oikeasti päätyisin.

4. Ruskeat tai harmaat gladiaattorit. Mulla on kirpparilta löytyneet mustat jotka sahautin suutarilla 3 kokoa pienemmiksi, nyt taas kirpputoreja tonkimaan jos löytyisi ruskeanakin.

5. Pussimainen lyhyt neule. Mieluiten harmaa, roikkuva ja rönttöinen. Alexander Wang vierailee jo mun unissanikin. Kuvassa taas Acnea.

6. Vähemmän ylikokoinen laukku. Mun laukut on kaikki jostain kumman syystä mustia. Ruskea, sininen ja harmaa tuntuu jo ihan vaihtelulta. Tämä on AllSaintsilta.

7. Mahdollisimman kulahtanut vanha farkkutakki josta sitten hihat puukolla pois, lattianvalkaisuainetta ja hiekkapaperia päälle. Tekee melkein mieli mennä niin pitkälle että läiskisi kammotuksen täyteen vanhoja Pantera -badgeja ja vetäisi alle ruudullisen t-paitamekon. Takaisin teini-ikään!

torstai 5. helmikuuta 2009

myttypää

Koulussa aikanaan innostuttiin tekemään näitä täytettyjä nutturoita jokaiseen mahdolliseen kohtaan päätä ja aina silloin tällöin toi maailman nopein kampaus tulee vastaan jollain catwalkilla. En ole ihan kehdannut painua baariin rulla noin keskellä päälakea, korvan takana on ollut toistaiseksi lähin paikka. Nämä on kuitenkin nopeita ja helppoja ja onnistuu melko lyhyestäkin hiuksesta.



1. Tee hiusrotta eli valkki. Kaupasta löytyy valmiina, parhaat ja pehmeimmät saa kuitenkin täyttämällä hiusverkon joko oman hiuksen värisellä aitohiuksella tai ns kreppikuidulla jota saa esim etnisistä kaupoista noin 5-7E/puntti. Täytät vain verkosta sopivan kokoisen mytyn tupeeratulla karvalla ja ompelet ovaalin muotoiseksi ja umpeen.

2. Hiukset tiukasti poninhännälle haluamaasi kohtaan, kuvassahan toi pohja on tasan keskellä otsaa. Jos pelkäät, että ponkkarinauha vilkkuu, tupeeraa pieni osio omaa hiusta ja kieritä ponkkarin ympärille, kiinnitä hiusneuloilla.

3. Nappaa valkki kouraan ja iske omien hiustesi latvan kohdalle. Ala kierittää niinkuin kiinnittäisit valtavaa papiljottia, hiuksen päät sisäänpäin. Sileä pinta on hankalampi saada kuin karkea; itse yleensä tupeeraan ponkkarista tulevan hiuksen pohjan, otin päällimmäisen osion ja silotan kammalla ja hiuslakalla peilikirkkaaksi ennenkuin alan rullata. Takkutukkaversio on tosi nopea, tupeeraat hiukset vain isoissa osioissa, kaivat pari suortuvaa irralleen nipusta ja rullaat.

4. Neulaa mytty tasaisesti hengettömillä pinneillä kiinni muutaman sentin väliltä rullan alta niin, että neulat jäävät alle peittoon. Tässä vaiheessa muotoa on helppo vielä murjoa mieleiseksi.

Tehtiin tuosta burleskia harrastavalle kaverille versio jossa rulla tuli vinosti ohimolle ja neulattiin hattuverkkoa ja muutama irto orkidea hiuksiin. Instant pillerihattu.

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

silmälasikäärme


Tein aivan kamalan mokan: kokeilin noita ihania Balenciagan nössökehyksiä päähäni ja nyt on hankala elää ilman. Mulla on ollut samat lasit melkein 4 vuotta, joista viimeiset 3 ne on käyneet hermoille. Pinta alkaa olla naarmuilla ja väri kyllästyttää. Optikko oli sulaa hymyä kun näpläsin hiki valuen kehyksiä peilin edessä. Olivat sitten liikkeen kalleimmat lasit. Toisaalta, rillit ovat aina keskellä kasvojani, ei pitäisi maksaa satoja euroja jostain, mitä ei oikeastaan halua. Nämä mä haluaisin. Onkohan pankkiryöstöstä enää mitään hyötyä?


Toiset Balenciagat samaa mallistoa. Vinkeä muoto.



Ok, Oliver Peoples taitaa olla jo vähän liikaa? Näistä lähtee melkoiset Patrick Bateman -vibat..

tiistai 3. helmikuuta 2009

terkkui äipälle!

Oman naaman esitteleminen julkisesti tuntuu hiukan omituiselta, jopa näin pienelle yleisölle, mutta tässä se nyt sitten (tavallaan) tulee.



Jenni aka Suzy9mm otti mulle joulun alla muutaman kuvan ihan työkäyttöön ja napsaisi samassa tämän "joulukortin" musta omaan käyttöönsä. Ja sehän on.. mustaa. Ja glitteriä. Ja melkoinen sotamaali. Eli aloitan tämän oman naaman viljelyn tällätavoin kevyesti, mua kun ei meinaa tunnistaa tuolta alta, en ole siviilissä aikoihin jaksanut käyttää puuteria kummempaa ja en oikein tunne oloa kotoisaksi kun on sekä silmät että huulet tummaa yhtäaikaa. Oh well. Siinä olen. Myöhäiset joulutervehdykset?

maanantai 2. helmikuuta 2009

sweet child of mine




Käytiin katsomassa Aronofskyn The Wrestler tänään. Jännällä tavalla kyseessä on miehen aikuisin työ toistaiseksi; visuaalinen kikkailu on vaihteeksi antanut sijaa ihan tarinallekin, vaikkei se sinänsä ihmeellinen ole. Leffa on kovasti katsottava, mukavan pimeetä huumoria. Pääosan Mickey Rourke sen sijaan on katsottavan sijaan lähes loistava. Plussaa leffan soundtrackista, tukkahevistä Gunnareihin. Alkoi tehdä mieli kaivaa farkkuliivi ja meleerattu harmaa huppari kaapista!



Löysästi aihetta sivuten pitää sanoa, että Rourke ei ole vanhetunut hyvin eikä tyylikkäästi vaan mielenkiintoisesti. Hollywoodin botox-photoshop-astangajoogakloonien jälkeen on mahtavaa katsoa kasvoja joista näkyy muutakin kuin personal trainerin ja veitsen jälki. Elettyä elämää ja sen tuomaa karismaa ei voi korvata millään. Nyt olisi mukava nähdä myös naisnäyttelijöiden seassa muutama karhea, rumankaunis poikkeus? Tuskin tulee tapahtumaan.. mikä on menetys.

weekender

Lomaan on matkaa vielä 1,5kk, mutta mä suurinpiirtein olen jo pakannut. Tekee mieli katsella shortseja ja kesämekkoja. Bikinitkin pitäisi löytää? Ja se kesä on tietysti tulossa jossain vaiheessa..
Mulla ei taida olla minkäänlaista matkalaukkua. Inhoan raahata reissussa mukana turhaa tavaraa. Opin aikoinaan bändin kanssa kiertäessä pakkaamaan kevyesti; teeastiaston, 20 paria saappaita ja pihan koristekivet voi jättää kotiin. Mun isoin laukku on Resterödsin printtishopperi, on varmaan pakko luovuttaa ja tunnustaa ettei siihen mene 3 viikon vaatteet, pyyhkeet ja räpylät?
AllSaintsiltä löytyi tämmöinen jättikokoinen kulahtaneen musta holdall -laukku. Pikkutaskut riittävät mun pikkukamoilleni ja tämän saisi olallekin hädän tullen. Sitäpaitsi se on ihana ja mä tahdon tahdon tahdon sen! ööh. Ehkä ensi kuun palkasta?

perjantai 23. tammikuuta 2009

alexa

Alexa Chungissa ihanaa on se, että nuo hiukset on ihan ihan oikeasti kenen tahansa saavutettavissa. Olishan sellanen takamukseen asti pitkä, hunajanvärinen ja hauiksenpaksuinen harja tietysti jokaisen unelma, mutta Alexan indiepolkka on niin ihanan .. inhimillinen?

Huomasin juuri, että oma kuukausiin-ei-ole-leikattu -takkukasani on itseasiassa salaa valahtanut aivan samaan malliin.

1. Tältähän mäkin itseasiassa aamuisin näytän kun mitään ei ole tehty. Tarkoittaako tämä nyt, että mulla on ihan virallinen lupa poistua talosta tämän näköisenä?

2. Helppo kampaus vaikka hiukset olisivat kuinka suomalaisen ohuet ja lasimaiset. Hyvä föönausneste (itse viimeaikoina käyttänyt L'Orealin TecPlita, mukavan puolimattainen lopputulos) alle, isolla pyöröharjalla reilusti volyymia föönaukseen, kevyt tupeeraus kruunulta tyveen ja se olisi siinä. Itse puristelen yleensä vielä latvoihin/osioihin vähän mattavahaa, ettei lopputulos ole liian sliipattu.

3. Vähän niinkuin mitään ei olisi tehty, osa 2. Osiksen Hairbody styler toimii tosi hyvin tämmöisiin. Se on ohut, primertyyppinen hoitava muotoilusuihke, antaa aivan inasen volyymiä ja pitoa vaihtoehtona aivan puhtaalle hiukselle. Tätä voi lämpimästi suositella keskipitkistä pitkiin hiuksiin, ihanan luonnollinen lopputulos ja hyvä pohja vaikka sekaisille laineille.

4. Lisää Hairbody styleria päähän, tai jotain vastaavaa ei-niin-tönkköä muotoilunestettä, keskikokoiset rullat ja antaa kuivua. Kun muotoilutuote ei ole liian vahva ja rulla on oikean kokoinen ei kiharasta tule mummotyylistä. Hiuksen pitäisi mennä muutaman kerran rullan ympäri: yhdellä kierroksella kiharasta tuleekin suora ja useammalla afrokäkkärä. Harjaa auki varovasti ja haro sormilla paikalleen. Tältä meinasin illalla töissä näyttää.

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

sekoilua alennusmyynneissä, osa1


Mopo lähti käsistä All Saintsin 70% alemyynnissä.
Mulla ja miehellä kävi siinä mielessä onni onnettomuudessa AllSaintsin huonosti päivittyvien aletuotteiden kanssa, että viidestä tuotteesta postiin päätyi lopulta vain kaksi. Ei tosin meidän omasta tahdosta: nettisivu päivittyy huonosti, hajakokoja oli sivun mukaan vielä jäljellä joten shopping cartiin vain ja Visa kehiin. Vasta 2 päivän kuluttua tuli automaattinen maili, jossa ilmoitettiin, että varastosta löytyi vain mun laukkuni ja miehen paita, jotka oli sitten jo postitettu. Jos olisi halunnut lisätä tilaukseen jotain pois jääneen mekon, neuleen ja paidan tilalle, se olisi pitänyt tehdä erikseen uutena tilauksena ja maksaa siis myös postit uudelleen. Varastotilanteen ollessa tämä, olisi ollut mukava päästä käsiksi avoimeen tilaukseen vielä ennen postitusta. Samanaikaisesti nettisivun mukaan samoja tuotteita löytyy yhä. Jaa-a?

Noh. Mika on suloisen pehmeä ja tarpeeksi iso laukku arkikäyttöön, eikä ainakaan tarvitse hikoilla Visa-laskun kanssa ensi kuussa. Meinasin yhdistää hajoileviin vaaleisiin boyfriend -farkkuihin ja myöhemmin shortseihin ja vaaleaan neule t-paitaan.

tiistai 20. tammikuuta 2009

rag & bone s/s09


Rag & Bonen kevät. Pre-fall 2009 jonka näin ennen tätä toimi ainakin mulla sen verran hyvin, ettei siitä helposti olisi enää voitu panna paremmaksi. Eikä sitten pantukaan. Samanaikaisesti sekä rakastin, että inhosin noita mod/rudie vaikutteita. Kyseessä on aina ollut mulle mieluinen katutyyli, mutta sitähän se nimenomaan on: valmista, olemassaolevaa katutyyliä. Tottakai high-end ottaa vaikutteita alakulttuurista ja toisinpäin, tässä ei vaan nyt mitään mullistavaa lisätty jo valmiiksi tuhat kertaa pureksittuun lookkiin. Vähän niin kuin coveroisi kappaleen nuotilleen. Ei erityisen "luovaa" touhua. Lavalla näkyi paljon sellaista, minkä toki mielelläni ottaisin itsekin kaappiini (tai mistä jokin versio on sinne kaappiin päätynyt jo aikoja sitten), mutta jotenkin potku jäi puuttumaan.



Pre-fallin kanssa on jo aivan eri fiilis. Tässä on otettu jotain, mikä on kenties tehty jo miljoona kertaa aiemmin tänä vuonna, ja silti onnistuttu lisäämään siihen se jokin, mikä saa kuvan näyttämään tuoreelta ja kädet kaivelemaan Visa-korttia laukusta. Tämä mulle heti kiitos!

Nykyään heitän niskaani tasan sen mikä aamulla hyvältä tuntuu, paljoa piittaamatta alakulttuurisekasopasta. Ska/mod -meiningit herättävät kuitenkin yhä positiivisen pörheitä tuntemuksia. Kyseessä on kuitenkin klassikkolookki. Duunariestetiikassa yhdistyy monet sellaiset tekijät joita ehdottomasti arvostan omissakin vaatteissani: laatu, kestävyys, ajattomuus, käytännöllisyys. Kuulostaa kuivalta, mutta rudie/oi/mod/ska -tyyli on kestänyt aikaa ihan sellaisenaan niin loistavasti, juuri näistä syistä. Eli ensi kerralla kun tekee mieli työntää ruutupaita farkkuihin, taidan kaivaa esiin kuitenkin niitä luotettavia Shermaneita ja Perryjä, R&Bn sijaan.