dear prudence

Tänään: mukavasti. Ei tuntemattomia/asiakkaita. Kiitos.

ps. Miniminiminiarvonta jatkuu yhä.

eBay on osterini

eBay on ainoa paikka jossa sorrun joskus sekoilemaan holtittomasti vaatteiden kanssa. Päivän aivopieru: indie aussimerkki Evil Twinin spandex/niittimekko, jota rakastin tulisesti viime yönä kello 03:15 ja ihmettelin sitten seuraavana aamuna, mitä oikein tapahtui.


Tottakai se näyttää kuvassa vielä suht mukiinmenevältä, mutta tolla naamalla niin näyttäisi roskapussikin. Mulla on paha tapa levittää kasarihoroviboja ympäristööni, onko tässä nyt sitten mun tuleva bilemekkoni vai täysi katastrofi?
Hinta ei kirpaissut. Oli ainoa huutaja (lupaavaa?) joten mekolle tuli hintaa euroissa hieman reilu kymppi ja postit päälle.

Hot vai not?

she stops and checks her reflection in a car parked on the corner

Keskiviikkona tuli Hella W -leffan kuvauspäivän jälkeen mentyä kotiin Make-Up Storen ja Trendin promoillan kautta. Kipitin paikalle suoraan töistä, joten ehdin nähdä tasan vilaukselta kun MuSen oma edustaja viimeisteli kauden lookin, Baby Dollin meikkidemoa mallille. Vahvoja kylmiä pinkkejä sekä poskilla, että luomilla ja jep, irtotimantteja. Itse en ole koskaan osannut käyttää glitteriä ja kiviä dragin ulkopuolella, mutta yleisö vaikutti innostuneelta ja demon ohella tuli paljon perushyvää kuluttajavinkkiä pohjista, korostuksesta ja varjostuksesta.


Valmis BabyDoll. Hempeä?
Demon jälkeen seurasi alennusshoppailua ja suklaanamuöverit.


Goodie bag olikin lehtimuodossa. Mukana tuli uusin M-magazine eli MuSen oma meikki/kosmetiikka -painotteinen lehti ja sekä Trendin viimeisin numero. Molemmat olin ehtinyt pummia ilmaiseksi jo muuta kautta, joten pistetään edes jotain hyvää kiertämään, eli:
Maailman pienin miniarvonta seuraa!
Aikaa on ensi perjantaille 11.12 puoleenpäivään (eli 12:00) asti, arvotaan nyt sitten pois kaikkien halukkaiden kesken 2 kpl lehtiä sekä 1 BabyDoll -lookkiin kuuluva ylläripylläri meikkituote. Jätä sähköpostiosoite ja nimimerkki osallistuaksesi. Ilmoitan sähköpostitse voittajalle perjantaina.

black celebration

Ihanaa ihanaa mustaa huulipunaa! Ollapa nuori ja vaalea, ettei näyttäisi niin pirun pelottavalta huulimustassa. Kiitos kaunis Katariina kun jaksoit istua harjoituspäänäni.

Kuvassa käytetty Make-up foreverin HD-foundation numero 120 (en muuten suosittele pintakuivalle iholle..), MuFen korostus-varjostus 2tone palettia, musta kajal ja MACin syvän luumunpunainen huulikiilto. Eikä sitten muuta. Itse jättäisin näin rankkojen huulten kanssa silmämeikin vähemmälle, ellet ole Morticia Addams. Morticia Addams saa tehdä ihan mitä vaan kun se on täydellinen ihan omana itsenään.

a slightly less gloomy sunday

Kävin aamulla Valtterin kirppiksellä. Joko en vain ole jaksanut etsiä enää tarpeeksi huolella, tai sitten siellä ei ole kolmeen viikkoon ollut mitään kotiin viemisen arvoista. Ainoa löytö oli tämä kuvan Filippa Kn peruspaita musta-valko -raidallisena, 2 euroa ja täydellisessä kunnossa. Yhdet kivat vintagesaappaat bongasin, tosin 3 kokoa liian isot eli se siitä sitten.

Kuvan hattu ei ole kirppislöytö, se on meidän linssilude Piltti, 5 vuotias puuboa.
Onko pääkaupunkiseudulla enää olemassakaan muita vanhanaikasia sunnuntaikirppareita? Valtterin tungos ja melkein-uus-hieno-H&M-toppi-vain-7E -tavara alkaa nyppiä.

a sensitive touch

Olen köyhä. Couperosaihoni alkoi näyttää vanhalta satulalaukulta joten tein hätäratkaisun ja napsin omasta kuormasta eli lainasin sponssituotetta työpakistani. Aiemmin olen pitäytynyt Ole Henrikssenissä ja Dermalogicassa. Ja vaikka suurin osa naamamömmöistäni tulee samoista paikoista varmasti tulevaisuudessakin, niin tämä Lumenen Sensitive touch -seerumi jää kyllä oman ihon kestotuotteeksi talvisin. Hinta-laatu suhde on nääs aivan voittamaton, poskien ärtynyt punoitus lakkasi kahdessa päivässä ja sitäpaitsi se tuoksuu ulkona kuivatuilta, vastapestyiltä lakanoilta. Tippa poskille aamuin illoin kosteusvoiteen alle, imeytyy sekunnissa. Ihanaa.

if I have a heart attack at 23

Näyttää siltä, ettei "asialliselle työpukeutumiselle" tule loppua lähitulevaisuudessa. Leffakuvauksia ei ole tiedossa hetkeen, mikä tietää, etten pärjää tätä talvea viime kevään ykköskuvausasulla eli pilkkihaalarissa.
Olisi mukava saada vaihtelua housuihin. Mun hameeni on kaikki ilmeisesti vakavasti juuttuneet 90-luvulle: lyhyitä ja tiukkoja. Ei hyvä. Töihin ei mennä vesirajahameessa (paitsi jos olet Sedun PR-tyttö. Mä en ole). Mä myös pysyttelen matalissa kengissä.

Olen sairaalloisen rakastunut Phillip Limin nahkaminiin. Leveähelmainen nahkahame? Auttaisikohan tähän jonkunlainen lääkitys?

sonia + h&m

En ole henkilökohtaisesti jaksanut innostua ainoastakaan H&M designer yhteistyöstä (jos nyt ei lasketa yksittäisiä vaatekappaleita; Kawakubon haaremihousut ja mahdollisesti Choon niittivyö, jota en tosin ole edes vaivautunut katsastamaan livenä). Nyt saattaa tilanne muuttua Rykielin myötä. Kauniita alusvaatteita on Suomesta muutenkin vaikea löytää ja jos nyt vielä selviää, että malliston somat mustat pallomaiset shortsipöksyt on puuvillaa ällön polyesterin sijaan, voisin jonottaa kiltisti Menkka&Haukan edessä teinien kanssa.

Minähän en kermapersettäni muoviin kääri.

never leave a trace or forget a face

Rozae by Rozae Nichols. Tahdon. Heti.

meet me out for coffee, where we'll talk about it all

Yritän ilmeisesti jatkuvasti pukeutua asiallisesti töihin, vaikka ne kaikki tietävät tasan miltä oikeasti näytän.
takki & wifebeater FilippaK
farkut DIY
bootsit kirpparilta

to be your only shiny thing

Mä olen itse hirveän huono käyttämään koruja, mutta Digby&Ionassa on jotain. Silmä osui ensin
Amelie webshopissa tuohon kompassikaulakoruun, Lost Love Compassiin. Toimiikohan se oikeasti? Kompassi joka osoittaa aina Pasilaan.
Köysisormus menee potentiaalisten kihlasormusten listaan, joka varmaan on siis noin 20km pitkä siinä vaiheessa kun 48-vuotiaana tajuan, ettei asia ole vieläkään ajankohtainen.

tänään mä <3 itella (harvinaista kyllä)

eBaylla on kiva leikkiä, posti tuo lahjoja kotiin jokaikinen päivä! Ihan niinkuin joulu, paitsi että nyt saa sen mitä toivoi!


Ksubin puuvillaneule on paksu ja pehmoinen ja suojaa universumin tuskilta. Tänään on urpon helppo hymyillä. Nyt kuvauslainoja palauttamaan kaupungille.

pulmailua vaatekaapilla

Tärkeä työhaastis huomena; olen jo alkanut kaivata vakituisempia työaikoja skitson vuoden jälkeen ja sen lisäksi tämä on vielä talo, johon olen aina halunnut töihin. Siis siitä asti, kun mulle noin 7-vuotiaana selvisi, ettei tulevaisuuden haaveammattini "inkkari" olekaan varsinaisesti mikään ammatti.


Kun epätoivolla silittelee ainoata kuppaista kauluspaitaansa (ne muotigurut jotka väittävät, että jokaisella ihmisellä pitää olla hyvä valkoinen kauluspaita eivät tarkoittaneet jokaisella ihmisellä mua), tulee pakostakin mieleen, että näyttäisin kiitos mielelläni Stella McCartneyltä kiitos. Tai jos pääsisi edes käsiksi Stellan vaatekaappiin. Tykkään Stellan arkityylistä nimenomaan sen arkisuuden takia. Ainakaan mä en tahdo aivan jokaikinen päivä töihin matkalla kokea maailmanlopun kriisiä vaatekaapilla. Ne hetken voi mun puolesta jättää viikonloppuihin. Olisi mukava omistaa muutama pari hyviä ja aina toimivia perusvaatteita niitä päiviä varten, kun ei tahdo temppuilla hyvän maun rajoilla.

Näinä hetkinä huomaa aina, että vaatekaapissa on pääsääntöisesti kahdenlaista materiaalia: omituisuuksia, joilla ei pääse töihin muualle kuin karnevaalikauppaan tai S&M-luolan sihteeriksi tai sitten niitä mielenhäiriössä ostettuja melkein hitti -tuotteita. Ikävä kyllä koska en ole 14-vuotias suomenruotsalainen mallityttö, H&M -polyesteribleiseri ei tuo mun päälläni toivottua tulosta. Hyvin leikattu takki on sijoitus, joka kannattaa tehdä siinä vaiheessa kun vartalosta löytyy muitakin muotoja kuin kaksi luista hartiaa nahan alla. Kaikkea ei vaan voi saada halvalla ja kunnon leikkaus ja materiaalit kuuluu nimenomaan tähän kategoriaan.

Vaatekaappihavainnosta innostuneena siivosin koko kaapin ja laitoin kiltisti sivuun kaikki ne vaatteet, joissa näyttäisin mahtavalta jos olisin Kate Moss. Tavaraa kertyi 3 Ikeakassia ja nyt vaatekaappi on tyhjää täynnä. Kummallinen tunne. Kirpputorireissu edessä.

halloween horror cabaret

Mulla oli kaikenlaisia ideoita naamiaispuvusta Halloween Horror Cabarehen, ja luonnollisesti ei varaa eikä aikaa toteuttaa niistä ainoatakaan. Edellisenä iltana hädissäni sitten tein pikku hatun pariksi ainoalle 50's mekolleni ja puolikaljulle peruukinrämälle. Pikku pipa peittää suht näpsäkästi pahimmat aukot pertsassa.


Lähtökohdat: ei hyvä. Tässä peruukki pahvitukilla, sormikiharat pidin yön yli.




Valmis fröökynä.
Meikki on ihana, ihana asia. Pohjana MuFen numero 20 (hyvä kermanvaalea), rajaukset MACin grease stick ja paint pot blacktrack skarppaukseen, sisänurkassa MuFen puhtaanvalkea kajal ja valkea mattaluomiväri. Huulipuna MACin matte Russian Red, tosin kuvaan mennessä ehdin jo syödä punasta 80%. Russian red on kiva viileähkö puhtaanpunainen. Oikeastaanhan sävyn pitäisi olla oranssiin taitettu, mutta loputkin puvusta on niin historiallisesti metikössä, että otin vapauden skipata oranssin huulipunan. Oranssi on ihana mattana ja vielä niin megatrendikäskin, mutta minkäs teet kun se ei oikein toimi mun iholla.

henkilökohtaisia klassikoita

Välillä tuntuu, että pärjäisi lopun elämäänsä vain yhden tietyn merkin tietyn sesongin vaatteilla. Kaikki mitä merkki ulos suoltaa lyhyen ajanjakson ajan on pelkkää kultaa. Viime keväänä se oli mulla Alexander Wang, sitä ennen Phillip Lim ja nyt Helmut Lang on sitten tehnyt paluun listalle.

Ihania leikkauksia jakuissa ja takeissa. Rentoja solmuvärjättyjä mekkoja, täydellisiä t-paitoja. Nämä taipuisivat niin moneen. Rakas Joulupukki, tuotko jo näin pari kuukautta etukäteen lahjoja? Toisitko itseasiassa samantien sen voittavan lottolipun niin saisin uuden vaatekaapin johon mahduttaa aarteeni. Lupaan olla kiltti ensi vuonna jos nyt en ole ehtinyt..