i walked a pace behind you at the soundcheck

Täysin tapojeni vastaisesti kävin H&Mssä töiden jälkeen viime viikolla. Täysin tapojeni vastaisesti ostin sieltä pöksyt. Ja vastoin kaikki odotuksia, pöksyt ovat tämänhetkinen arkisuosikki. Sukkahousutiukat, mukavat, päällystettyä puuvillaa, näyttävät hieman nahkaisilta olematta muoviset.
Paita Acnen. Wifebeater Filippa Kn.

Alennusmyynnit tuotti tänä vuonna ihan löydönkin. Raporttia seuraa pian.

tell me it matters

Huomaa, että ulkona on pimeää, kun levysoittimella vain nyyhkintää tai Martha Wainwright.
Hobotalk: Little light

you have loved enough

Älkää ikinä menkö pois, lökäpöksyt. Saatte jakustakin taitettua pois mummosärmän.

Kuvat Filippa K & The Satorialist.

oh please don't drob me home

Töissä joutuu kuitenkin vaihtamaan univormun, mutta ihan itseni takia edes hetkeksi ulos pitkistä kalsareista.
Mekko Acne, kengät Osis.

rakas joulupukki, tiesithän että uskon suhun yhä?

Vietämme miehen kanssa tänäkin vuonna aineettomien lahjojen joulua. Aloitettiin jo eilen
käymällä Ryhmäteatterin Päällystakkia katsomassa. Suosittelen! Joulun jälkeen seuraa ravintolailtoja, ehkä oopperaa, leffassakäyntiä.. Ei tarvitse hikoilla jouluruuhkassa ja saadaan viettää aikaa yhdessä.

Jos nyt joulupukki kumminkin jostain syystä sattuisi ilmestymään niin oaknyc.com:in kautta saa tulla. Tuo jotain mustaa uudeksi vuodeksi? Kiitos. Jos ei muuten auta niin saatan alentua lahjomaan itse itseäni.

sanakin vielä ja mä korostan sun upeuttasi

Varoitus: seuraa pilkunviilaamista, hiuksenhalkomista ja yleisistä PMS-oireista johtuvaa kikkeliotsaisuutta. Lue eteenpäin omalla vastuulla.

Vietnamilaisen meikkitaiteilija Tyenin haastattelu uusimmassa Ellessä nosti niskavillat permanentisti pystyyn.
Suoria lainauksia seuraa:

"Naisen tulee pukeutua korkokenkiin ja käyttää huulipunaa joka päivä" "Te [siis pohjoismaiset naiset, joiden tyyliä Tyen "kavahtaa"] näytätte usein turhan kovilta ja maskuliinisilta" "Korosta upeuttasi"
-Tyen, Elle 12/09

Vanha telaketjufeministi mussa nosti vuosien tauon jälkeen päätään. Sinänsä ihme, että sen sai aikaan näin turha pieni haastattelu pieneltä ukolta joka on lähes yhtä vanha kuin talo jossa asun, mutta.. Tässäkö yhä ollaan? On se perkele, että miehellä on varaa sanoa mitä mun "tulee" päälleni laittaa sillä perusteella, että on nyt käynyt niin onnettomasti, että synnyin rintojen kanssa enkä ilman. Ensireaktio on korostaa fasistisen paskapuheen levittäjän upeutta kipakalla potkulla perseeseen mun matalapohjaisista talvibootseistani. Sillä tosiasia on, että aivan hyvää paperia johon joku olisi voinut esim pyyhkiä hanurinsa tuhlataan jatkuvasti tällaisen propagandan levittämiseen. On tosin helpottavaa, että tässä tapauksessa sovinismi on näin silmiinpistävää. Keskivertonainen on työpäivänsä aikana sellaisen pommituksen alainen median ja sosiaalisen viiteryhmänsä toimesta, että on ihme, ettei meistä jokaisella ole syömähäiriötä, naama täynnä botoxia ja jatkuva hiustenpidennyskierre päällä. Siis siinä arkielämän sivussa. Elle, toivottavasti edes jollakulla teidän toimituksessa nousi editointivaiheessa punaa poskille..?

Rakastan pohjoismaisten naisten tyyliä: ennakkoluulotonta, persoonallista, huumorintajuista, kestävää. Luojan kiitos täältä löytyy vielä naisia, jotka ovat ymmärtäneet, että nainen voi pitää huolta itsestään ja olla kiinnostunut designista ja omasta ulkonäöstään tähtäämättä erikseen "seksikkääseen" tai "naiselliseen". Ja vielä hienompaa on, että eletään maassa jossa muotia voi vielä vältellä, jossei se kertakaikkiaan kiinnosta. Ei siinä mitään jos klassinen naisellisuus ja seksikkyys nyt sattuvat tulemaan ikäänkuin luonnostaa, mutta voisiko joku jo tukkia nämä Elle&MeNaiset -perkeleet jotka jaksavat mussuttaa siitä kuinka kamalaa on, että 8h työpäivän, laskujenmaksun, iltakurssin ja 2 huutavan kakaran jälkeen suomalainen nainen ei niinku yhtään jaksa panostaa itteensä kato ku se huoliteltu ulkonäkö niinku kertoo kunnioituksesta kanssaihmisiä kohtaan. Juokse itse ukko dösä kiinni Manoloissa.

Parhaimmillaan kosmetiikka ja pukeutuminen on hauskaa ja rentouttavaa. Mun aamuinen meikkihetkeni on meditatiivista aikaa mulle itselleni, samoin kunnon kylpy, vartalonkuorinta tai hiustenlaitto. Väännetään vielä rautalangasta kertaalleen: ei ole yhtä oikeaa tapaa pukeutua, huoltaa itseään tai meikata ja on banaalia, että naisille suunnattu media jaksaa yhä säännöllisin välein peruuttaa takaisin Viktoriaaniselle kaudelle.

No niin. Jo helpotti. Olenko yksin pikkumaisen kiukkuni kanssa vai onko teitä siellä jossain lisää..? Kädet ylös. Toivottavasti en ole aivan yksin.

cat in the hat

Miniminiarvonnassa nalli napsahti nimimerkille Zana. Arvonta suoritettiin perinteisellä arpahattulappumenetelmällä sokkona kahden oluen jälkeen maximoidaksemme randomelementin. Zana, lue sähköpostisi :)

dear prudence

Tänään: mukavasti. Ei tuntemattomia/asiakkaita. Kiitos.

ps. Miniminiminiarvonta jatkuu yhä.

eBay on osterini

eBay on ainoa paikka jossa sorrun joskus sekoilemaan holtittomasti vaatteiden kanssa. Päivän aivopieru: indie aussimerkki Evil Twinin spandex/niittimekko, jota rakastin tulisesti viime yönä kello 03:15 ja ihmettelin sitten seuraavana aamuna, mitä oikein tapahtui.


Tottakai se näyttää kuvassa vielä suht mukiinmenevältä, mutta tolla naamalla niin näyttäisi roskapussikin. Mulla on paha tapa levittää kasarihoroviboja ympäristööni, onko tässä nyt sitten mun tuleva bilemekkoni vai täysi katastrofi?
Hinta ei kirpaissut. Oli ainoa huutaja (lupaavaa?) joten mekolle tuli hintaa euroissa hieman reilu kymppi ja postit päälle.

Hot vai not?

she stops and checks her reflection in a car parked on the corner

Keskiviikkona tuli Hella W -leffan kuvauspäivän jälkeen mentyä kotiin Make-Up Storen ja Trendin promoillan kautta. Kipitin paikalle suoraan töistä, joten ehdin nähdä tasan vilaukselta kun MuSen oma edustaja viimeisteli kauden lookin, Baby Dollin meikkidemoa mallille. Vahvoja kylmiä pinkkejä sekä poskilla, että luomilla ja jep, irtotimantteja. Itse en ole koskaan osannut käyttää glitteriä ja kiviä dragin ulkopuolella, mutta yleisö vaikutti innostuneelta ja demon ohella tuli paljon perushyvää kuluttajavinkkiä pohjista, korostuksesta ja varjostuksesta.


Valmis BabyDoll. Hempeä?
Demon jälkeen seurasi alennusshoppailua ja suklaanamuöverit.


Goodie bag olikin lehtimuodossa. Mukana tuli uusin M-magazine eli MuSen oma meikki/kosmetiikka -painotteinen lehti ja sekä Trendin viimeisin numero. Molemmat olin ehtinyt pummia ilmaiseksi jo muuta kautta, joten pistetään edes jotain hyvää kiertämään, eli:
Maailman pienin miniarvonta seuraa!
Aikaa on ensi perjantaille 11.12 puoleenpäivään (eli 12:00) asti, arvotaan nyt sitten pois kaikkien halukkaiden kesken 2 kpl lehtiä sekä 1 BabyDoll -lookkiin kuuluva ylläripylläri meikkituote. Jätä sähköpostiosoite ja nimimerkki osallistuaksesi. Ilmoitan sähköpostitse voittajalle perjantaina.

black celebration

Ihanaa ihanaa mustaa huulipunaa! Ollapa nuori ja vaalea, ettei näyttäisi niin pirun pelottavalta huulimustassa. Kiitos kaunis Katariina kun jaksoit istua harjoituspäänäni.

Kuvassa käytetty Make-up foreverin HD-foundation numero 120 (en muuten suosittele pintakuivalle iholle..), MuFen korostus-varjostus 2tone palettia, musta kajal ja MACin syvän luumunpunainen huulikiilto. Eikä sitten muuta. Itse jättäisin näin rankkojen huulten kanssa silmämeikin vähemmälle, ellet ole Morticia Addams. Morticia Addams saa tehdä ihan mitä vaan kun se on täydellinen ihan omana itsenään.

a slightly less gloomy sunday

Kävin aamulla Valtterin kirppiksellä. Joko en vain ole jaksanut etsiä enää tarpeeksi huolella, tai sitten siellä ei ole kolmeen viikkoon ollut mitään kotiin viemisen arvoista. Ainoa löytö oli tämä kuvan Filippa Kn peruspaita musta-valko -raidallisena, 2 euroa ja täydellisessä kunnossa. Yhdet kivat vintagesaappaat bongasin, tosin 3 kokoa liian isot eli se siitä sitten.

Kuvan hattu ei ole kirppislöytö, se on meidän linssilude Piltti, 5 vuotias puuboa.
Onko pääkaupunkiseudulla enää olemassakaan muita vanhanaikasia sunnuntaikirppareita? Valtterin tungos ja melkein-uus-hieno-H&M-toppi-vain-7E -tavara alkaa nyppiä.

a sensitive touch

Olen köyhä. Couperosaihoni alkoi näyttää vanhalta satulalaukulta joten tein hätäratkaisun ja napsin omasta kuormasta eli lainasin sponssituotetta työpakistani. Aiemmin olen pitäytynyt Ole Henrikssenissä ja Dermalogicassa. Ja vaikka suurin osa naamamömmöistäni tulee samoista paikoista varmasti tulevaisuudessakin, niin tämä Lumenen Sensitive touch -seerumi jää kyllä oman ihon kestotuotteeksi talvisin. Hinta-laatu suhde on nääs aivan voittamaton, poskien ärtynyt punoitus lakkasi kahdessa päivässä ja sitäpaitsi se tuoksuu ulkona kuivatuilta, vastapestyiltä lakanoilta. Tippa poskille aamuin illoin kosteusvoiteen alle, imeytyy sekunnissa. Ihanaa.

if I have a heart attack at 23

Näyttää siltä, ettei "asialliselle työpukeutumiselle" tule loppua lähitulevaisuudessa. Leffakuvauksia ei ole tiedossa hetkeen, mikä tietää, etten pärjää tätä talvea viime kevään ykköskuvausasulla eli pilkkihaalarissa.
Olisi mukava saada vaihtelua housuihin. Mun hameeni on kaikki ilmeisesti vakavasti juuttuneet 90-luvulle: lyhyitä ja tiukkoja. Ei hyvä. Töihin ei mennä vesirajahameessa (paitsi jos olet Sedun PR-tyttö. Mä en ole). Mä myös pysyttelen matalissa kengissä.

Olen sairaalloisen rakastunut Phillip Limin nahkaminiin. Leveähelmainen nahkahame? Auttaisikohan tähän jonkunlainen lääkitys?

sonia + h&m

En ole henkilökohtaisesti jaksanut innostua ainoastakaan H&M designer yhteistyöstä (jos nyt ei lasketa yksittäisiä vaatekappaleita; Kawakubon haaremihousut ja mahdollisesti Choon niittivyö, jota en tosin ole edes vaivautunut katsastamaan livenä). Nyt saattaa tilanne muuttua Rykielin myötä. Kauniita alusvaatteita on Suomesta muutenkin vaikea löytää ja jos nyt vielä selviää, että malliston somat mustat pallomaiset shortsipöksyt on puuvillaa ällön polyesterin sijaan, voisin jonottaa kiltisti Menkka&Haukan edessä teinien kanssa.

Minähän en kermapersettäni muoviin kääri.

never leave a trace or forget a face

Rozae by Rozae Nichols. Tahdon. Heti.

meet me out for coffee, where we'll talk about it all

Yritän ilmeisesti jatkuvasti pukeutua asiallisesti töihin, vaikka ne kaikki tietävät tasan miltä oikeasti näytän.
takki & wifebeater FilippaK
farkut DIY
bootsit kirpparilta

to be your only shiny thing

Mä olen itse hirveän huono käyttämään koruja, mutta Digby&Ionassa on jotain. Silmä osui ensin
Amelie webshopissa tuohon kompassikaulakoruun, Lost Love Compassiin. Toimiikohan se oikeasti? Kompassi joka osoittaa aina Pasilaan.
Köysisormus menee potentiaalisten kihlasormusten listaan, joka varmaan on siis noin 20km pitkä siinä vaiheessa kun 48-vuotiaana tajuan, ettei asia ole vieläkään ajankohtainen.

tänään mä <3 itella (harvinaista kyllä)

eBaylla on kiva leikkiä, posti tuo lahjoja kotiin jokaikinen päivä! Ihan niinkuin joulu, paitsi että nyt saa sen mitä toivoi!


Ksubin puuvillaneule on paksu ja pehmoinen ja suojaa universumin tuskilta. Tänään on urpon helppo hymyillä. Nyt kuvauslainoja palauttamaan kaupungille.

pulmailua vaatekaapilla

Tärkeä työhaastis huomena; olen jo alkanut kaivata vakituisempia työaikoja skitson vuoden jälkeen ja sen lisäksi tämä on vielä talo, johon olen aina halunnut töihin. Siis siitä asti, kun mulle noin 7-vuotiaana selvisi, ettei tulevaisuuden haaveammattini "inkkari" olekaan varsinaisesti mikään ammatti.


Kun epätoivolla silittelee ainoata kuppaista kauluspaitaansa (ne muotigurut jotka väittävät, että jokaisella ihmisellä pitää olla hyvä valkoinen kauluspaita eivät tarkoittaneet jokaisella ihmisellä mua), tulee pakostakin mieleen, että näyttäisin kiitos mielelläni Stella McCartneyltä kiitos. Tai jos pääsisi edes käsiksi Stellan vaatekaappiin. Tykkään Stellan arkityylistä nimenomaan sen arkisuuden takia. Ainakaan mä en tahdo aivan jokaikinen päivä töihin matkalla kokea maailmanlopun kriisiä vaatekaapilla. Ne hetken voi mun puolesta jättää viikonloppuihin. Olisi mukava omistaa muutama pari hyviä ja aina toimivia perusvaatteita niitä päiviä varten, kun ei tahdo temppuilla hyvän maun rajoilla.

Näinä hetkinä huomaa aina, että vaatekaapissa on pääsääntöisesti kahdenlaista materiaalia: omituisuuksia, joilla ei pääse töihin muualle kuin karnevaalikauppaan tai S&M-luolan sihteeriksi tai sitten niitä mielenhäiriössä ostettuja melkein hitti -tuotteita. Ikävä kyllä koska en ole 14-vuotias suomenruotsalainen mallityttö, H&M -polyesteribleiseri ei tuo mun päälläni toivottua tulosta. Hyvin leikattu takki on sijoitus, joka kannattaa tehdä siinä vaiheessa kun vartalosta löytyy muitakin muotoja kuin kaksi luista hartiaa nahan alla. Kaikkea ei vaan voi saada halvalla ja kunnon leikkaus ja materiaalit kuuluu nimenomaan tähän kategoriaan.

Vaatekaappihavainnosta innostuneena siivosin koko kaapin ja laitoin kiltisti sivuun kaikki ne vaatteet, joissa näyttäisin mahtavalta jos olisin Kate Moss. Tavaraa kertyi 3 Ikeakassia ja nyt vaatekaappi on tyhjää täynnä. Kummallinen tunne. Kirpputorireissu edessä.

halloween horror cabaret

Mulla oli kaikenlaisia ideoita naamiaispuvusta Halloween Horror Cabarehen, ja luonnollisesti ei varaa eikä aikaa toteuttaa niistä ainoatakaan. Edellisenä iltana hädissäni sitten tein pikku hatun pariksi ainoalle 50's mekolleni ja puolikaljulle peruukinrämälle. Pikku pipa peittää suht näpsäkästi pahimmat aukot pertsassa.


Lähtökohdat: ei hyvä. Tässä peruukki pahvitukilla, sormikiharat pidin yön yli.




Valmis fröökynä.
Meikki on ihana, ihana asia. Pohjana MuFen numero 20 (hyvä kermanvaalea), rajaukset MACin grease stick ja paint pot blacktrack skarppaukseen, sisänurkassa MuFen puhtaanvalkea kajal ja valkea mattaluomiväri. Huulipuna MACin matte Russian Red, tosin kuvaan mennessä ehdin jo syödä punasta 80%. Russian red on kiva viileähkö puhtaanpunainen. Oikeastaanhan sävyn pitäisi olla oranssiin taitettu, mutta loputkin puvusta on niin historiallisesti metikössä, että otin vapauden skipata oranssin huulipunan. Oranssi on ihana mattana ja vielä niin megatrendikäskin, mutta minkäs teet kun se ei oikein toimi mun iholla.

henkilökohtaisia klassikoita

Välillä tuntuu, että pärjäisi lopun elämäänsä vain yhden tietyn merkin tietyn sesongin vaatteilla. Kaikki mitä merkki ulos suoltaa lyhyen ajanjakson ajan on pelkkää kultaa. Viime keväänä se oli mulla Alexander Wang, sitä ennen Phillip Lim ja nyt Helmut Lang on sitten tehnyt paluun listalle.

Ihania leikkauksia jakuissa ja takeissa. Rentoja solmuvärjättyjä mekkoja, täydellisiä t-paitoja. Nämä taipuisivat niin moneen. Rakas Joulupukki, tuotko jo näin pari kuukautta etukäteen lahjoja? Toisitko itseasiassa samantien sen voittavan lottolipun niin saisin uuden vaatekaapin johon mahduttaa aarteeni. Lupaan olla kiltti ensi vuonna jos nyt en ole ehtinyt..

huippumalli haussa

Päivitin viimeksi portfolioni kun valmistuin maskeeraajaksi tammikuussa 2007. Jepjep. Työtä on aina ollut hakemattakin, mutta nyt alkaa tyhjyyttään ammottava kansio hitaasti vaivata. Naapurin tytöstä innostuneena olen nyt yrittänyt aloittaa testikuvaamisen uudestaan.

Eli jos luet tätä, ihosi on suht inhimillisessä kunnossa ja olet mielellään kameran väärällä puolella niin tulehan mulle meikkimalliksi. Palkaksi en voi luvata kuin kuvat, joten parempi vaan josset ole ammattilainen. Laitahan viestiä niin otan yhteyttä.


Kuvassa aikaisempi uhri 2 vuoden takaa kun olin vielä Voicella maskissa. Nyt rohkeasti vaan kaikki kersat auttamaan köyhää raasua jolla ei ole varaa ammattimalliin.

järjestelmällistä rahankäyttöä

Säännöllisesti kuvittelen, että koskan olen "taiteellisella alalla" voin loppuelämäni mennä töihin kumihousuissa, prätkäbootseissa ja mummon risassa villapaidassa. Vaan urpo luulin väärin. Tällä hetkellä freelancer -tilanteeni vaatii jatkuvasti täysin tuntemattomien, kaupan ja markkinoinnin alalla pyörivien ihmisten tapaamista sekä ties mitä esittäytymässä ramppaamista. Kumihousut ei kuulemma oikein toimi Isojen Kulttuurirahastojen kanssa.

Mä en osaa pukeutua juhliin enkä konservatiivisesti. Vedän aina yli, kun pelkään, että kaikille paljastuu, että olenkin oikeasti rönttöapina. Mun työhaastattelulookista tulee aina surullisesti mieleen Elisabeth Rehn goes drag. Näyttää pahalta.

Viime viikolla meinasin lähteä ostamaan semi-konservatiivista, mutta samalla vähemmän Thatchermäistä vaatetta. Jotain, mikä olisi tarpeeksi tylsää ja neutraalia, muttei nyt ihan naamiaisasu sentään. Lisävaatimuksena on vielä pitkät hihat, mulla kun näitä peiteltäviä tatuointeja riittää. Tein jopa ihan mindmappia, jotain tämänhenkistä kävi mielessä:


Monen tunnin kiertämisen jälkeen alkoi nousta tippa linssiin. Kaupassa teki mieli vain kaikkea nahkasta ja niittistä. Kaikessa muussa näytin muumimammalta.

Lopulta Helsinki10iin. Siellä rakastuin sitten luonnollisesti päätäpahkaa. Eipä tullut kivaa työasua, tuli Horacen nyrkinkokoinen pääkallorintaneula. Taas yksi eeppinen virhe. Muttamuttakun se on ihana. Se ei mahdu takkini alle mekon rinnuksessa ja sillä takuulla säikyttää kulttuuritantat hengiltä, mutta.. ihana?



Mä en sitten vaan osaa.

peppu levenee, hiukset lyhenee

Aina vain lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi. Undercut -tyyppinen epäsymmetrinen töyhtö oli hauska, mutta jostain syystä mä näytän herkästi Hyryläläiseltä kampaamoamisopiskelijalta jos letti on liian graafinen tai "vaikea". Seuraavaksi sitten varmaan se millisiili.

Elämä on ollut helpompaa kun kampaaja on käyttänyt 1,9% hapetetta. Väri kestää kyllä, mutta eipä tule niin tiukkaa tyvikasvua. Sävy on kuitenkin sen verran lähellä omaa, ettei näytä mahdottomalta kun alkaa haalistua. Tämä on rakkautta.

Mun pää muuten näyttää munalta. En saa enää ees kaupasta keskaria ilman papereita. Tarkoittaako tämä että olen Benjamin Button?

sci-fi double feature

Kaveri sai puhuttua ympäri: hommasin liput 31. päivä Helsinki Burlesque Horror Cabarehen. Periaatteessa burleskista pitäisi varmaan olla innoissaan: useampi tuttu harrastaa, hauskoja kauniita naisia tasseleissa ja glitterissä.. jostain syystä en vaan ole lämmennyt raivokkaasti. Korkeintaan ihan pikkupikkuruisen vaan.

Jokatapauksessa, kyseessähän on naamiaistyyppiset Halloween bileet, ja eihän tuonne menemisessä olisi tasan yhtään järkeä, jossei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen ja vetäisi päälle jotain totaalisen ääliömäistä.

Vaihtoehdot ovat:



Rocky Horrorin Columbia. Mä olen aina halunnut jonkun tekosyyn tehdä itselleni tollasen takin. Klassikko on aina klassikko. Mulla olisi just sopiva peruukkikin varastoissa.


Oikeastaan kuka tahansa Disneyn pahoista äitipuolista. Oi nuo kulmakarvat, nuo kulmakarvat.. Dragmeikki naisella on aina voittajaidea.


Zombihan on toki toinen klassikko. Tuo tyttö (?) olivinvärisessä paidassa inspaisi mua, tosin sit mentäisiin jo latex ja kaljutus -osastolle, enkä tiedä riittääkö aika ja raha. Kaikkihan on jo varmaan kuulleet hutsusäännöstä? Jos Halloween on se yksi päivä vuodesta kun saa pukeutua täydeksi horoksi ja kukaan ei saa tulla avautumaan siitä, niin pakkohan sitä on tavan mukaan mennä täysin vastakarvaan ja näyttää mahdollisimman.. gorelta.

Mm.. Vampirella ei onnistu koska olen liian paksu. Omaperäiset ideat on vielä hieman hukassa. Liisa Ihmemaassa Herttakuningatar on myös harkinnassa, siinä pääsisi jo irrottelemaan.

Hyviä ideoita otetaan vastaan.

blackstyle

MAC -fanina alkoi kädet hikoilla epäterveesti kun ensimmäistä kertaa näin style black -sarjan tuotteet. Melkeinmustaa lilaa ja sinistä, greasepaint stickejä, mustaa huulikiiltoa.. Vaikkei kukaan asiakkaista ole koskaan koskaan koskaan antanut mun irrotella mustalla tai oranssilla huulipunalla (miksi suomalaiset naiset muuten pelkää huulipunaa?), niin päätin ostaa pakkiin ihan sitten vaikka omaksi ilokseni. Voin kummitella himassa huulimustani kanssa.

Sarja tuli myyntiin 1.10. Ne vinkkasi, jotta puolenpäivän maissa pitäisi olla ulkona laatikosta ja hyllyssä. Olin n. 20 vailla paikalla, korppikotkatyyliin kiertelemässä. Standi ei ollut vielä esillä. Tuli kiire kampaajalle, joten kipitin pikana Eiraan ja palasin vajaat 2h myöhemmin, leikkauksen ja värin jälkeen. Lähes kaikki tuotteet oli jo myyty loppuun. Jepjep. Sinistä ja mustaa greasepainttia oli ja taisin saada toiseksiviimeisen mustanlilan mattapunan.

Herää vaan kysymys: olisiko huono idea tilata isompia eriä? 2h on aika lyhyt loppuunmyyntiaika kosmetiikkatuotteelle. Kyse kun ei ole 800E Wangin laukusta vaan alle 20 luomiväristä. Outoa kaupankäyntiä. No, tilasin netistä puuttuvat värit, kiäh kiäh.

Jokatapauksessa: greasepaint stick osoittautui ehkä ihan tasan hittituotteeksi! Paksu ja pigmenttinen koostumus, smoky eyen rakensi minuutissa ja se pysyi paikallaan. Mukavan rasvainen, kiiltävä pinta. Yllätyksenä tuli, kun seuraavana iltana kiireessä tein itselleni 50's henkiset kissansilmärajaukset samalla kamalla, ja ne pysyi skarppeina läpi hikisen baarikeikan kello viiteen asti aamulla. Nyt löytyi uusi suosikki.


Naapurin kotona työskentelevä käsikirjoittajatyttö on olemassa sitä varten, että siihen saa kokeilla kaikkia uusia lelujaan. Luomilla grease mustana, kajalina MuFen musta, huulilla Dsquared2 -sarjan lip remover tint, pohjana Korresin tinted day moisturen vaalein sävy ja muotoiluun pari astetta ihon sävyä tummempi MuFen face&body fluid sekä Macin kuultovoide, sävy Pearl. Maailman nopein pikabilemeikki grease stickillä, ei voi kuin intoilla.

Pisamat on muuten maailman siistein juttu. Miksei mulla ole kuin pigmenttivaurio navassa? Tylsää.

takaisin menneisyyteen, osa2

Leffa purkissa ja nyt olen sitten "työtön", eli vailla kokopäiväistä oman alan duunia. Kaikenlaista muuta pikkuhommaa ja irtokeikkaa näyttää saavan juuri ja juuri räävittyä kasaan eli eiköhän tässä elellä jotenkuten lopuvuosi ja muutama viikko kuvausten jälkeen oon jo melkein puhekykyinen ja ulkona punkastakin.

Kamalinta tilanteessa on se, että tilillä on nyt lupsakkaasti rahaa, jota en kuitenkaan anaalisena nihkeilijänä uskalla törsätä aivan samantien, ennenkuin oon täysin varma, mitä meinaan seuraavaksi ryhtyä säätämään. Kouluun tekisi salaa mieli, ja se tarkoittaa sitten siirtymistä säästölinjalle.



Ei yhtään auta, että Campbellin kengät vainoaa mua jo unissanikin. Jos syön ensi kuun ajan vaikka vanhoja kenkiäni, niin eiköhän näihin löytyisi varaa? Voisi perustella silläkin järkipäätöksellä, ettei tarttis heti ostaa uusia vaatteita, mun vanhat mustat kulttuuritanttisäkit sais tarpeeksi uutta elämää näistä.


Yritän tässä kun aikaa on käydä taas vaatekaappia tyhjentämään. Huuto.nettiin vaan. Heti kun saan siis aikaiseksi. Olisi esim All Saintsin prätkärotsi turhana nurkassa sekä Diesel Black Goldin farkkurotsi. Jollakulla muulla on varmasti käyttöä?

Huuto.nettiin!

Työ puvustossa on pitänyt kiireisenä. Skippasin tälle päivälle tarjotun keikan ja aloin sensijaan siivota vaatekaappia, aamulla hädässä tosta mustasta kasasta ei löydy enää mitään.

Auta pitämään kaappi kasassa!
Ja URL näin vielä erikseen: http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?sellstyle=K&classification=0&status=N&stype=A&tits=&seller=sugarfrost&bidder=&location=&odir=A&cat=%25&start=0&num=50

Myynnissä kamaa siltä lyhyeltä kaudelta keväällä kun kuvittelin vakavissani ikinä käyttäväni muuta kuin mustaa ja valkoista. Twenty8Twelveä, Monkia ja Tigeriä löytyi ekasta vaatemytystä, huomena jos sydän antaa periksi pistän mukaan Acnea ja Diesel Black Goldia. Siis jos pystyn ottamaan sen massiivisen henkisen askeleen ja myöntämään, että ihanaakin ihanampi vaate voi näyttää iljettävältä kun mä sen päälleni heitän.
Eli antakaa ihmiset mulle rahaa niin saan tilalle jotain uutta? Kirpparikassi on sitten vielä ullakolla erikseen, jos saisin seuraa Valtterin kirpparille jakamaan myyntipöytä niin tulis tyhjennettyä sekin. Vapaaehtosia kirppariseuraksi?

rush rush

Kaiken säädön seassa otin ja tein sen, mitä on tehnyt mieli jo kauan: naksin hiukset pois! Kieltämättä kun sellasia 30cm hiustöyhtöjä alkoi tippua kampaamon lattialle iski primäärireaktio päälle ja teki mieli ampaista ylös tuolista ja pakoon. Ensishokin jälkeen tuntuu hyvältä. Letti kuivaa parissa minutissa eli pestä voi kun huvittaa, ei silloin kun ehtii. Bad hairday:t on historiaa, tämä on niin lyhykäinen, että laittamiseen menee pähkinänkokoinen vahapallo ja se on siinä.

Jepjep. Perjantaina lähtö Lontooseen. Yritän suorittaa raportointia. Asuin siellä hyvin lyhyen aikaa 8 vuotta sitten, sen jälkeen ei ole tullut käytyä kuin läpikulkumatkalla.

Onko kukaan pyörinyt Lontoossa tämän kevään aikana? Hyviä vintagekauppoja, jne suositella? Mun oma infoni on ihan keskiajalta peräisin..

footah

Näytää pahasti siltä, että tästäkin on tulossa harrastus, joka jää unholaan pian aloittamisen jälkeen työkiireiden takia. Viimeaikoina ei ole ehtinyt aina edes kunnolla nukkumaan, joten eipä ole ihme.

Kieltäydyn piruuttanikin lopettamasta, vaikka sitten bloggaaminen olisi välillä melko satunnaista.
Asiaa sivuten: sain työtarjouksen oman alan ulkopuolelta ensi syksynä. Plussana olisi lyhyt ja stressitön työpäivä mukavien ihmisten parissa, miinuksena jalka luultavasti lipeäisi taas oven välistä ja jos jossain vaiheessa kaipaisi omalle alalle takaisin, tappelu paikasta auringossa alkaisi taas alusta. Mulla on muutama viikko aikaa harkita, plussat ja miinukset on sen verran tasassa, etten ole vielä lähelläkään päätöstä.



Työssä on se hyvä puoli, ettei ehdi shoppailla. Ja eBayssa on se huono puoli, että sinne ehtii aina. Viimeaikojen ykkösoivallus on ollut naurettavan havat Essien ja Opin kynsilakat, jopa niitä Suomesta aikoja sitten loppuneita viime sesongin värejä löytyy. Omat suosikit beige/harmaa nude Tickle My France-y ja You Don't Know Jacques on aina täällä kaupoista loppu, eBay auttaa hädässä.

love is all you need (..yeah, right)

Tämänhetken ykkösobsessio alkoi varmaan tosta Katen kuvasta, jossa sillä on ihanan takkuinen tukka ja täydellinen, vajaahihainen prätkärotsi.
Tahdon uuden takin! Mielellään nahkaisen, rennon, lyhythihaisen tai jopa aivan ilman hihoja. Tuostahan saa yhdistämällä aivan mitä vaan.

Oon jo pidempään kolunnut sopivaa liivi/takkimallia Helsingistä, ei tasan mitään löydy. Netti avuksi.


Ensimmäinen on Cavallia ja täysin mun saavuttamattomissani, mutta kovasti tykästyin. Tuosta saisi maustamalla joko etnohenkisen tai rockin.

Keskimmäiset on molemmat AllSaintsiä, näihin munkin lompakko taipuisi. Rakastan tota mokkaversiota! Mahtava likaisen ruskeanharmaa, tulee mieleen mun lempikynsilakka OPIn You Don't Know Jacques jonka ne perkeleet meni nyt sitten lopettamaan.

Reunalla vielä das ultimate el cheapo, eli Brittien Warehouse, johon siis reilun kuukauden päästä pääsen itsekin käsiksi Lontoonreissulla.

Voiko olla mitään parempaa kuin lyhythihainen nahkarotsi? Ei voi?

ei nyt aivan rakkautta

Pikaista, töissä on kamala kiire, olen taas Michelinukkoutunut täysin ja inspiksestä ei voi puhuakaan..



Matthew Williamson HMlle jää kyllä multa väliin. Ensinnäkin siksi, etten tässä tokkurassa voisi kuvitellakaan painuvani jonottelemaan MenkkaHaukalle, ja toiseksi siksi, että vaikka paikkapaikoin melkein lämpenin printatulle silkille, ei tuossa nyt tuota kuvan oliivinväristä nahkarotsia lukuunottamatta oikein tuntunut mikään omalta. Happovärit on ihania keväällä. Ja mä en perkele laita niitä päälleni. Ikinä.

Tuon nahkatakin voisin silti huolia, ja melkein (outoa kyllä?) ton sinisen silkkipuvunkin. Go figure.

Ostin lentoliput Lontooseen hetken päähänpistona. Tyhmä, mutta hauska veto. 5-8.6.09, kaljoittelua Madridilaisten tuttujen kanssa jotka vaan sattui samaan aikaan kaupunkiin, shoppailua, raivoisaa liehuntaa.

cut it off!

Lisää lyhythiuksi-intoilua!

Mitähän mä tässä enää odotan? Eikös se kuitenkin kasva takaisin jos pään kyniminen osoittautuu virheliikkeeksi..?

kesä + hyönteiset

Takaisin kotona, jetlagissa ja nälkäinen. Kiva kesäinen rusketus my ass; viimeisessä majapaikassa oli sitten jotain paikallisia ihmissyöjäluteita. Ainoa värillinen paikka mun kermanvaaleassa kropassani on nyt jalat ja ne on sadan pienen punaisen pureman peitossa. Kutisi yöllä niin, ettei pystynyt nukkumaan.

Ihana matka, ihana saari, ihania ihmisiä, ihanat maisemat, taivaallista ruokaa. Oon vaan melkoisessa tokkurassa yhä (ja 30 asteen tiputus lämpötilaan ei muuten auta), palataan blogin pariin illemmalla kun/jos saan aivoni takaisin.

Matkanjälkeisiä lupauksia: oon lähes aidon motivoitunut tiputtamaan 4 kiloa. Mies lupasi auttaa, eli nyt se tuskainen raejuustonsyönti taas alkaa.

Matkasta jäi rahaa yli. Reilusti. Ei paratiisissa saanutkaan sitä kulumaan. Kaikki paras tekeminen eli vedessä lilluminen ja vuorilla rymyäminen oli luonnollisesti ilmaista ja jos tuli syötyä, kokattiin omalla pihalla tai otettiin mukaan paikallisten omista, puoli-ilmaisista paikoista. Cocktailit altaalla -osasto jätettiin lähes kokonaan väliin, ei kiitos. Sen sijaan haettiin kylän kojusta Pekua ja istuttiin rannalle.
Eli: lähden Lontooseen, Berliiniin tai edes Tukholmaan kesäkuussa matkasta jääneellä kassalla. Nyt pitäisi päättää mikä noista. Ja yksin.

Nyt menen kaupungille kutisemaan. Saahan osan niistä ylijäämistä kiikuttaa Beamiin?

oooh, emily

Ensimmäinen Emily Bluntin leffa jonka näin ei ollut Devil wears Prada, vaan brittiläinen indietuotanto My summer of love, ei tosin aavistustakaan onko tuota suomennettu jotenkin? Klassisen kauniit englantilaiset kasvot, mahtava aksentti ja nykyään melko kivasti vonksahtanut tyyli.

Pradasta jäi ennenkaikkea mieleen Emilyn ihanan räikeät silmämeikit. Leffasta inspiroituneena kokeilin taivaansinistä itsekin kotona, lopputulos oli jossain 70-luvun transuprostituoidun ja mustan silmän välimaastossa.. Olispa taas se viileän vaalea iho.

Niille teistä jotka pystyvät kantamaan tuon kunnialla: Pradan meikkaaja Nicki Ledermann käytti juuri tuossa kuvan meikissä Diorin 5-sävyn palettia #250 Seascape, Diorin ripsaria ja pohjalla sitä munkin käyttämääni Make-Up Foreverin Face & Bodya. Suomesta löytyy hyllystä aivan loistavat vaihtoehdot sille Emilyn tummemmalle, vihertävälle, metalliselle silmämeikille: Make-Up Storen Rec tai Paus.

Parhaimmillaanhan nuo vahvat, vaaleat sävyt on aivan sellaisenaan. Pohjusta silmä huolella, jotta saat luomen omat sävyt peittoon ja puuteroi. Väri ei näytä juuri miltään, jossei pohja ole tasainen ja vaalea. Itse levitän yhtä ja samaa väriä koko liikkuvalle luomelle ja siitä siipimäisesti ohimoa kohti ja ylöspäin. Emilyllä kuvassa näyttäisi olevan silmän alaluomella puuterimaisella, tummemmansinisellä värillä tehty rajaus, yläluomella ei ole rajausta ollenkaan.

bandstand

TopShopin lookbookissa on jotain ihanaa. Nämä kaksi on aivan ehdottomia suosikkeja lopputalvelle; eihän tässä nyt ole sinänsä mitään uutta ja erikoista, mutta mittasuhteet on kohdallaan. Kapeeta ja tummaa ja satiinikorsetti villaneuleen alla todella toimii.
Kevääksi ostoslistalla: jykevät korolliset nauhanilkkurit. Menee syksylläkin taas.

Tämä on ajastettu postaus. Kovin monia en ehtinyt ennen lähtöä vääntää, katsotaan jos reissun aikana löytäisi nettikahvilan josta postailla miehen ottamia kuvia.

pääsiäiskäsi

Huomena lähtö lomalle. En ole
a) pakannut
b) hankkinut kesämekkoa
c) hommannut kesäkenkiä
d) siivonnut kämppää
e) pessyt pyykkiä
f) maksanut laskuja
g) laihduttanut grammaakaan, päinvastoin

Sen sijaan olen
a) sotkenut kämpän aivan pommikuntoon; nurkissa haisee ..kummalliselta
b) tuhlannut matkakassani
c) juonut kaljaa kaikki illat alakerran reggaebaarissa työkaverin kanssa

Tästä voi päätellä, että olen kehno, kehno ihminen.

No. Asiasta toiseen: Elegia Day Spa ja Aesthico entsyymikuorinta. Mulla oli vakaa aie ottaa makrolinssillä ihan fyysistä todistusmateriaalia ihon pinnassa. Koska olen kehno ihminen, en ottanut. Lupaan ja vannon kuvata nahkani seuraavalla kerralla, sillä sellainen on varmasti tulossa.

Hieman pohjaa: oon 27-vuotias, ihoni on pintakuiva ja samalla pientä epäpuhtautta t-alueella, eli aika perussuomalaista settiä kehissä. Normista poiketen mulla alkoi siinä parikymppisenä aikuisiän akne, joka kesti pahana noin 25-vuotiaaksi ja on nyt melkolailla rauhoittunut. Akneen on syöty kaikki mahdolliset lääkkeet hippileväosastosta Roacutania myöten ja nyt myöhemmin arpia on hoidettu esim mikrodermabrasiolla ja Thalgoskinillä, melko mukavin tuloksin.
Tykkään Elegia Day Spasta paikkana. Se ei ole yhtä ihanan öky kuin Helsinki Day Spa jossa tuli joskus käytyä, mutta hoidoista on pelkkää hyvää sanottavaa: hyvä tarjonta moneen tarpeeseen ja taitava henkilökunta.

Aesthico syväkuorinnoista on olemassa vielä astetta hevimpi versio, mutta koska oon lähdössä aurinkoon, päädyimme reilun tunnin kestäneeseen hellävaraisempaa entsyymikuorintaan, hinta 80E. Entsyymikuorinnasta ei varsinaisesti tarvitse parantumisaikaa, mutta iho kannattaa suojata huolella kuivumiselta ja auringolta suoraan sen jälkeen. Menin meikittä kuorinnasta suoraan töihin eikä kukaan katsonut hassusti, pomo itseasiassa huomautti, että näytän "jotenkin kuulaalta" (kuulas? nyt on heteromies oikealla linjalla!).

Hoito sisälsi mekaanisen puhdistuksen (auts, mutta todella huolellista työtä), entsyymihoidon, pää- ja kasvohieronnan sekä rauhoittavan naamion ja loppukosteutuksen. Entsyymikuorinta itsessään oli täysin kivuton, melkeinpä miellyttävä ja päähieronnan jälkeen oli ensimmäistä kertaa moneen viikkoon rento ja hyvä olo, kuvauskuukauden stressi ja angsti vain suli pois. Lisää tätä!

Auttoiko mihinkään? Kyllä. Kyllä auttoi. Kuorintoja suositeltiin sarjahoitona, mutta jo yksi kirkasti ihon väriä ihan näkyvästi, pinta silottui hieman, arvet vaalenivat ja niinpä: iho nyt vaan on kuulas. Mustapäät täysin poissa. Menen varmasti uudestaan ja ensi kerralla raskaammat myrkyt kehiin. Muutaman kerran sarjan jälkeen seuraa lisää raporttia aiheesta!

Suosittelen. 4+/5

lowe you

Oon hitaasti ruvennut lämpenemään Daisy Lowelle. Ihanat poskipäät ja rakastan tuota huulipunaa! Täydellistä otsatukkaa ei varmaan tarvitse mainita erikseen?

Huomena vuorossa: Aesthetico entsyymikuorinta Elegia Day Spa:ssa. Ajattelin kokeilla jotain hevimpää tavallisen ultraäänipuhdistukseni sijaan, raporttia seuraa varmasti jälkikäteen. Mun ihoni on ollut hyvässä kunnossa viimeisen vuoden, mutta pari viime viikkoa kuvauspaikkoja, roskaruokaa, olutta ja stressiä on tehnyt kaameaa jälkeä. Pinta on eloton, väri himmeä, nenänpielissä on epäpuhtauksia ja loput kasvoista on kuivat kuin Uusyrittäjien ilmaiskurssi avointen yhtiöiden kirjanpidosta. Katsotaan miten reagoi.

täsmätehoilua

Ensi viikolla tiukkaan auringonpaisteeseen! Taistelusuunnitelmani on tämä: Redkeniä hiuksille, Lancomen aurinkosuojatuotteet, Korresin SPF20 Watermelon tinted moisturiser, nestemäisiä meikkituotteita MACiltä ja kynnet lyhyiksi.


Redken tekee toistaiseksi parhaat löytämäni UV-suojatuotteet hiuksille. Vanha lemppari oli kevyt hiuksiinjätettävä UV-suojamaito, joka kampaajani mukaan on kuitenkin poistumassa valikoimista kun sarjan aurinkotuotteet uudistuvat alkavaa kevättä varten. Uusien päivitettyjen versioiden pitäisi olla jo kaupoissa, huomena aamulla kampaajalla ajattelin ottaa mukaan kampaajan suositteleman vaihtoehdon: UV protection shimmerin oilin. Jos tuote on edes lähes yhtä hyvä kuin se originaali, josta se on "parannettu versio", musta tulee vakikäyttäjä. Suurin osa UV-suoja shampoiden ja hoitoaineiden suojaavista osista ilmeisesti valuu viemäriin hiusten huuhtomisen yhteydessä (ainakin kys kampaamon henkilökunnan mukaan), eli jotain hiuksiin jätettävää on saatava.

Korresin sävytettyä kosteusvoidetta oonkin ehtinyt jo hehkuttaa. Aurinkosuojaksihan noi SPF -meikkivoiteet eivät koskaan riitä sellaisenaan, tai muuten niitä pitäisi lästriä naamaan se lusikallinen, joten sekoitan tähän Lancomea. Korresin tuoksu on ihana ja hedelmäinen ja se ei tunnu kasvoilla miltään muulta kuin raikkaalta. Aurinkoon ei kaivata kutisevia ja kihelmöiviä paakkeleita tai puuteria ollenkaan. Käytän tätä puuteritta yhdessä neste/geelimäisten meikkituotteiden kanssa ja hyvin toimii.




Jatkuen nestemäisistä meikkituotteista: toimivat ilman sitä auringossa hankalaa puuteria, pysyvät hyvin ja eivät tunnu niin raskailta kun tuotteessa on tarpeeksi pigmenttiä. Siveltimetkin voi jättää himaan, levittyy sormilla. MACin paintpotit, huulikiillot ja nestemäiset poskipunat on ehdottomia suosikkeja kesäisin. Lisäetuna nestemäiset tuotteet eivät halkeile, pöllyä ja sottaa sun koko laukkuasi kun säkkiä heitellään pitkin lentokenttää.

Oma lomakassi sisältää tasan: YSL valokynän, Make-Up Forverin luonnollisen hiekkaisen kulmakynän nro 6 (maailman paras kynä JA sävy muuten!), Korresin meikkivoiteen, 2 kpl MACin paintpotteja (vaaleanruskea Groundwork nudemeikkiin ja tummempi Constructivist jolla rakentaa sellaisenaan mahtavat smoky eyet), Benefitin nudehuulikiillon Didn't Hear It From Me ja MACin blushcremen, joko luonnollisen ruusuinen Lilicent tai marjainen Laid Back.

Ihana tuttu kampaaja vannoo geelikynsien nimeen reissussa ja oikeassahan se on. Geelikynnet pysyvät merivedessä siisteinä eivätkä kaipaa suurta huomiota. Sitäpaitsi eihän niiden enää tarvitse olla kamalat glitterkotkankynnet, kys tytöllä on huomaamaton french manicure jota en olisi koskaan arvannut feikiksi. Itse otan mukaan kynsiviilan, sävyttömän nudelakan ja paljon paljon manteliöljyä ja appelsiinipuutikkuja kynsinauhoille.

kesähäät

Pitäistäisiköhän Mies mut lääkitykselle jos pyytäisin tätä vihkisormuksekseni? Tai um.. siis jos ensin kosisin ja sitten haluaisin tuon? Zoe & Morgania myy esim. My Wardrobe.

Mun välillä ilmenevä fiksaatio nahkaremmeihin, niitteihin ja pääkalloihin kumpuaa ihan lapsuudesta asti: kotona soitettiin sitä Black Sabbathia ja siitä se lähti. Oon kihloissa metallimuusikon kanssa ja suurin osa vanhoista kavereista on tuttuja nimenomaan musiikkipiireistä. Tyylillisesti pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta mun räkäkevimenneisyydestäni ei ole juuri mitään jäljellä, mutta ehkä tämä voisi nyt sitten olla se seuraava pieni yksityiskohta..? Eihän se ole niin vakavaa?

Onko vihkisormuksen pakko olla kasa tyttötyttötimantteja?

valkeat varpaat

Hölmöilen himassa digikameran kanssa. Ja laitan chiliä. Uudet farkkushortsit on tässä, vielä voisi hieman raastaa juuresraastimella reikiä takalistoon. Kun sää vähän lämpenee, pääse laittamaan bikernahkapusakan ja kirpparilta ostetut siniset mokkaspittarit shortsien kanssa. Tai pipon.

Kalmankalpeat jalat. Kaameaa!

paljaita jalkoja

Tässä sunnuntain farkkuinspiraatiota. Ja klikkaamallahan kasvaa, niinkuin aina.
Kevään ehdoton ykköstoive oli ne monessa paikkaa näkyneet Wang -henkiset kulahtaneet boyfriend farkkushortsit. Tänään aamulla löysin omani: Valtterin kirpparilta 2 eurolla Leen viimevuoden vaaleat farkut ja valmiiksi jo mahtavan pehmeiksi kuluneet, lahkeet vain pätkäisin pois. Shortsit pääsevät mukaan lomallekin. Säästin lahkeisiin vähän ylimääräistä pituutta jonka voi joko kääriä ylös tai antaa löpöttää. En varsinaisesti näytä Katelta vieläkään, mutta aina pitää jotain yrittää.