Näytetään tekstit, joissa on tunniste minäminäminä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste minäminäminä. Näytä kaikki tekstit

lauantai 15. toukokuuta 2010

white wedding

Poissaoloni ihmisten ilmoilta tarkoittaa, että olen
a)kuollut
b)töissä
c)humalassa
d)kaikki yllämainitut.

Jepjep. Päivätyön sivussa puvustan Järvenpään teatterin kesälavalle kasarimusikaalia Hääkeikka, eli juuri nyt aikataulu on tukossa, tukossa, tukossa. Viimeaikoina olen uuden Voguen sijaan selaillut worst of the 80's kuvakimaraa ja tuijottanut John Hughes leffoja sillä tekosyyllä, että muka kaipaisin inspistä.


No. On ollut hauskaa tähän asti?

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

a slightly less gloomy sunday


Kävin aamulla Valtterin kirppiksellä. Joko en vain ole jaksanut etsiä enää tarpeeksi huolella, tai sitten siellä ei ole kolmeen viikkoon ollut mitään kotiin viemisen arvoista. Ainoa löytö oli tämä kuvan Filippa Kn peruspaita musta-valko -raidallisena, 2 euroa ja täydellisessä kunnossa. Yhdet kivat vintagesaappaat bongasin, tosin 3 kokoa liian isot eli se siitä sitten.

Kuvan hattu ei ole kirppislöytö, se on meidän linssilude Piltti, 5 vuotias puuboa.
Onko pääkaupunkiseudulla enää olemassakaan muita vanhanaikasia sunnuntaikirppareita? Valtterin tungos ja melkein-uus-hieno-H&M-toppi-vain-7E -tavara alkaa nyppiä.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

peppu levenee, hiukset lyhenee


Aina vain lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi. Undercut -tyyppinen epäsymmetrinen töyhtö oli hauska, mutta jostain syystä mä näytän herkästi Hyryläläiseltä kampaamoamisopiskelijalta jos letti on liian graafinen tai "vaikea". Seuraavaksi sitten varmaan se millisiili.

Elämä on ollut helpompaa kun kampaaja on käyttänyt 1,9% hapetetta. Väri kestää kyllä, mutta eipä tule niin tiukkaa tyvikasvua. Sävy on kuitenkin sen verran lähellä omaa, ettei näytä mahdottomalta kun alkaa haalistua. Tämä on rakkautta.

Mun pää muuten näyttää munalta. En saa enää ees kaupasta keskaria ilman papereita. Tarkoittaako tämä että olen Benjamin Button?

lauantai 17. lokakuuta 2009

sci-fi double feature

Kaveri sai puhuttua ympäri: hommasin liput 31. päivä Helsinki Burlesque Horror Cabarehen. Periaatteessa burleskista pitäisi varmaan olla innoissaan: useampi tuttu harrastaa, hauskoja kauniita naisia tasseleissa ja glitterissä.. jostain syystä en vaan ole lämmennyt raivokkaasti. Korkeintaan ihan pikkupikkuruisen vaan.

Jokatapauksessa, kyseessähän on naamiaistyyppiset Halloween bileet, ja eihän tuonne menemisessä olisi tasan yhtään järkeä, jossei käyttäisi tilaisuutta hyväkseen ja vetäisi päälle jotain totaalisen ääliömäistä.

Vaihtoehdot ovat:



Rocky Horrorin Columbia. Mä olen aina halunnut jonkun tekosyyn tehdä itselleni tollasen takin. Klassikko on aina klassikko. Mulla olisi just sopiva peruukkikin varastoissa.


Oikeastaan kuka tahansa Disneyn pahoista äitipuolista. Oi nuo kulmakarvat, nuo kulmakarvat.. Dragmeikki naisella on aina voittajaidea.


Zombihan on toki toinen klassikko. Tuo tyttö (?) olivinvärisessä paidassa inspaisi mua, tosin sit mentäisiin jo latex ja kaljutus -osastolle, enkä tiedä riittääkö aika ja raha. Kaikkihan on jo varmaan kuulleet hutsusäännöstä? Jos Halloween on se yksi päivä vuodesta kun saa pukeutua täydeksi horoksi ja kukaan ei saa tulla avautumaan siitä, niin pakkohan sitä on tavan mukaan mennä täysin vastakarvaan ja näyttää mahdollisimman.. gorelta.

Mm.. Vampirella ei onnistu koska olen liian paksu. Omaperäiset ideat on vielä hieman hukassa. Liisa Ihmemaassa Herttakuningatar on myös harkinnassa, siinä pääsisi jo irrottelemaan.

Hyviä ideoita otetaan vastaan.

maanantai 5. lokakuuta 2009

takaisin menneisyyteen, osa2

Leffa purkissa ja nyt olen sitten "työtön", eli vailla kokopäiväistä oman alan duunia. Kaikenlaista muuta pikkuhommaa ja irtokeikkaa näyttää saavan juuri ja juuri räävittyä kasaan eli eiköhän tässä elellä jotenkuten lopuvuosi ja muutama viikko kuvausten jälkeen oon jo melkein puhekykyinen ja ulkona punkastakin.

Kamalinta tilanteessa on se, että tilillä on nyt lupsakkaasti rahaa, jota en kuitenkaan anaalisena nihkeilijänä uskalla törsätä aivan samantien, ennenkuin oon täysin varma, mitä meinaan seuraavaksi ryhtyä säätämään. Kouluun tekisi salaa mieli, ja se tarkoittaa sitten siirtymistä säästölinjalle.



Ei yhtään auta, että Campbellin kengät vainoaa mua jo unissanikin. Jos syön ensi kuun ajan vaikka vanhoja kenkiäni, niin eiköhän näihin löytyisi varaa? Voisi perustella silläkin järkipäätöksellä, ettei tarttis heti ostaa uusia vaatteita, mun vanhat mustat kulttuuritanttisäkit sais tarpeeksi uutta elämää näistä.


Yritän tässä kun aikaa on käydä taas vaatekaappia tyhjentämään. Huuto.nettiin vaan. Heti kun saan siis aikaiseksi. Olisi esim All Saintsin prätkärotsi turhana nurkassa sekä Diesel Black Goldin farkkurotsi. Jollakulla muulla on varmasti käyttöä?

lauantai 1. elokuuta 2009

Huuto.nettiin!

Työ puvustossa on pitänyt kiireisenä. Skippasin tälle päivälle tarjotun keikan ja aloin sensijaan siivota vaatekaappia, aamulla hädässä tosta mustasta kasasta ei löydy enää mitään.

Auta pitämään kaappi kasassa!

Ja URL näin vielä erikseen: http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?sellstyle=K&classification=0&status=N&stype=A&tits=&seller=sugarfrost&bidder=&location=&odir=A&cat=%25&start=0&num=50

Myynnissä kamaa siltä lyhyeltä kaudelta keväällä kun kuvittelin vakavissani ikinä käyttäväni muuta kuin mustaa ja valkoista. Twenty8Twelveä, Monkia ja Tigeriä löytyi ekasta vaatemytystä, huomena jos sydän antaa periksi pistän mukaan Acnea ja Diesel Black Goldia. Siis jos pystyn ottamaan sen massiivisen henkisen askeleen ja myöntämään, että ihanaakin ihanampi vaate voi näyttää iljettävältä kun mä sen päälleni heitän.
Eli antakaa ihmiset mulle rahaa niin saan tilalle jotain uutta? Kirpparikassi on sitten vielä ullakolla erikseen, jos saisin seuraa Valtterin kirpparille jakamaan myyntipöytä niin tulis tyhjennettyä sekin. Vapaaehtosia kirppariseuraksi?

keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

rush rush



Kaiken säädön seassa otin ja tein sen, mitä on tehnyt mieli jo kauan: naksin hiukset pois! Kieltämättä kun sellasia 30cm hiustöyhtöjä alkoi tippua kampaamon lattialle iski primäärireaktio päälle ja teki mieli ampaista ylös tuolista ja pakoon. Ensishokin jälkeen tuntuu hyvältä. Letti kuivaa parissa minutissa eli pestä voi kun huvittaa, ei silloin kun ehtii. Bad hairday:t on historiaa, tämä on niin lyhykäinen, että laittamiseen menee pähkinänkokoinen vahapallo ja se on siinä.

Jepjep. Perjantaina lähtö Lontooseen. Yritän suorittaa raportointia. Asuin siellä hyvin lyhyen aikaa 8 vuotta sitten, sen jälkeen ei ole tullut käytyä kuin läpikulkumatkalla.

Onko kukaan pyörinyt Lontoossa tämän kevään aikana? Hyviä vintagekauppoja, jne suositella? Mun oma infoni on ihan keskiajalta peräisin..

maanantai 13. huhtikuuta 2009

kesä + hyönteiset

Takaisin kotona, jetlagissa ja nälkäinen. Kiva kesäinen rusketus my ass; viimeisessä majapaikassa oli sitten jotain paikallisia ihmissyöjäluteita. Ainoa värillinen paikka mun kermanvaaleassa kropassani on nyt jalat ja ne on sadan pienen punaisen pureman peitossa. Kutisi yöllä niin, ettei pystynyt nukkumaan.

Ihana matka, ihana saari, ihania ihmisiä, ihanat maisemat, taivaallista ruokaa. Oon vaan melkoisessa tokkurassa yhä (ja 30 asteen tiputus lämpötilaan ei muuten auta), palataan blogin pariin illemmalla kun/jos saan aivoni takaisin.

Matkanjälkeisiä lupauksia: oon lähes aidon motivoitunut tiputtamaan 4 kiloa. Mies lupasi auttaa, eli nyt se tuskainen raejuustonsyönti taas alkaa.

Matkasta jäi rahaa yli. Reilusti. Ei paratiisissa saanutkaan sitä kulumaan. Kaikki paras tekeminen eli vedessä lilluminen ja vuorilla rymyäminen oli luonnollisesti ilmaista ja jos tuli syötyä, kokattiin omalla pihalla tai otettiin mukaan paikallisten omista, puoli-ilmaisista paikoista. Cocktailit altaalla -osasto jätettiin lähes kokonaan väliin, ei kiitos. Sen sijaan haettiin kylän kojusta Pekua ja istuttiin rannalle.
Eli: lähden Lontooseen, Berliiniin tai edes Tukholmaan kesäkuussa matkasta jääneellä kassalla. Nyt pitäisi päättää mikä noista. Ja yksin.

Nyt menen kaupungille kutisemaan. Saahan osan niistä ylijäämistä kiikuttaa Beamiin?

perjantai 27. maaliskuuta 2009

pääsiäiskäsi

Huomena lähtö lomalle. En ole
a) pakannut
b) hankkinut kesämekkoa
c) hommannut kesäkenkiä
d) siivonnut kämppää
e) pessyt pyykkiä
f) maksanut laskuja
g) laihduttanut grammaakaan, päinvastoin

Sen sijaan olen
a) sotkenut kämpän aivan pommikuntoon; nurkissa haisee ..kummalliselta
b) tuhlannut matkakassani
c) juonut kaljaa kaikki illat alakerran reggaebaarissa työkaverin kanssa

Tästä voi päätellä, että olen kehno, kehno ihminen.

No. Asiasta toiseen: Elegia Day Spa ja Aesthico entsyymikuorinta. Mulla oli vakaa aie ottaa makrolinssillä ihan fyysistä todistusmateriaalia ihon pinnassa. Koska olen kehno ihminen, en ottanut. Lupaan ja vannon kuvata nahkani seuraavalla kerralla, sillä sellainen on varmasti tulossa.

Hieman pohjaa: oon 27-vuotias, ihoni on pintakuiva ja samalla pientä epäpuhtautta t-alueella, eli aika perussuomalaista settiä kehissä. Normista poiketen mulla alkoi siinä parikymppisenä aikuisiän akne, joka kesti pahana noin 25-vuotiaaksi ja on nyt melkolailla rauhoittunut. Akneen on syöty kaikki mahdolliset lääkkeet hippileväosastosta Roacutania myöten ja nyt myöhemmin arpia on hoidettu esim mikrodermabrasiolla ja Thalgoskinillä, melko mukavin tuloksin.
Tykkään Elegia Day Spasta paikkana. Se ei ole yhtä ihanan öky kuin Helsinki Day Spa jossa tuli joskus käytyä, mutta hoidoista on pelkkää hyvää sanottavaa: hyvä tarjonta moneen tarpeeseen ja taitava henkilökunta.

Aesthico syväkuorinnoista on olemassa vielä astetta hevimpi versio, mutta koska oon lähdössä aurinkoon, päädyimme reilun tunnin kestäneeseen hellävaraisempaa entsyymikuorintaan, hinta 80E. Entsyymikuorinnasta ei varsinaisesti tarvitse parantumisaikaa, mutta iho kannattaa suojata huolella kuivumiselta ja auringolta suoraan sen jälkeen. Menin meikittä kuorinnasta suoraan töihin eikä kukaan katsonut hassusti, pomo itseasiassa huomautti, että näytän "jotenkin kuulaalta" (kuulas? nyt on heteromies oikealla linjalla!).

Hoito sisälsi mekaanisen puhdistuksen (auts, mutta todella huolellista työtä), entsyymihoidon, pää- ja kasvohieronnan sekä rauhoittavan naamion ja loppukosteutuksen. Entsyymikuorinta itsessään oli täysin kivuton, melkeinpä miellyttävä ja päähieronnan jälkeen oli ensimmäistä kertaa moneen viikkoon rento ja hyvä olo, kuvauskuukauden stressi ja angsti vain suli pois. Lisää tätä!

Auttoiko mihinkään? Kyllä. Kyllä auttoi. Kuorintoja suositeltiin sarjahoitona, mutta jo yksi kirkasti ihon väriä ihan näkyvästi, pinta silottui hieman, arvet vaalenivat ja niinpä: iho nyt vaan on kuulas. Mustapäät täysin poissa. Menen varmasti uudestaan ja ensi kerralla raskaammat myrkyt kehiin. Muutaman kerran sarjan jälkeen seuraa lisää raporttia aiheesta!

Suosittelen. 4+/5

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

kesähäät

Pitäistäisiköhän Mies mut lääkitykselle jos pyytäisin tätä vihkisormuksekseni? Tai um.. siis jos ensin kosisin ja sitten haluaisin tuon? Zoe & Morgania myy esim. My Wardrobe.

Mun välillä ilmenevä fiksaatio nahkaremmeihin, niitteihin ja pääkalloihin kumpuaa ihan lapsuudesta asti: kotona soitettiin sitä Black Sabbathia ja siitä se lähti. Oon kihloissa metallimuusikon kanssa ja suurin osa vanhoista kavereista on tuttuja nimenomaan musiikkipiireistä. Tyylillisesti pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta mun räkäkevimenneisyydestäni ei ole juuri mitään jäljellä, mutta ehkä tämä voisi nyt sitten olla se seuraava pieni yksityiskohta..? Eihän se ole niin vakavaa?

Onko vihkisormuksen pakko olla kasa tyttötyttötimantteja?

torstai 19. maaliskuuta 2009

Studio Julmahuvin ystävät huom!

Hieman aiheen sivusta, mutta kun olen niin innoissani. Olin itsekin viime kevään mukana tekemässä Jani Volasen ohjaamaaj Ihmebantua ja nyt voi rehellisesti sanoa, ettei sarja ainakaan ole "tuttua peruslaatua". Kyseessä ei siis ole varsinaisesti jatko-osa loistavalle Studio Julmahuville, mutta mukana on paljon samaa porukkaa, sekä sama käsikirjoittaja/ohjaaja, eli jos Roudasta Rospuuttoon nauratti, kannattaa laittaa muistiin päivämäärä lauantai 6.6.09 jolloin tuo starttaa Ylen illassa.

Ihmebantun lyhyt (ja käsittämätön) tiedote Ylen sivuilla.

Hihityttää jo nyt.

torstai 26. helmikuuta 2009

mollo ei ymmärrä

Meillä ei ole himassa
a) tasaisia pintoja (meillä on vain sikolätti!), esim puhdas seinä tjsp
b) toimivia valoja
c) peilipintaa (ainakaan puhdasta)
d) mitään muutakaan hyödyllistä

Hölmöilen kameran kanssa. Itselaukasimessa tarkennus ei tasan toimi järkevästi. Tämä on paras lopputulos kun yrittää ottaa kuvan itsestään. Ei hyvin mene?

Päällä cheap mondayn ice wash -pillit, Dieselin telttamainen valkoinen teeppari ja H&M persikkainen aluspaita. Naamalla debiili keskittyy suoritukseen -ilme.

Miten ihmeessä te ihmiset teette tämän?? Onko teillä kaikilla yksityinen kuvaaja himassa?

keskiviikko 25. helmikuuta 2009

meikkijumitusta


Sama naama kesät talvet, plääh..

Arkisin laiskottaa. Puhdistuksen ja kosteusvoiteen jälkeen peitän t-alueen ja mahdolliset ihon virheet ohuella meikkivoiteella, pohjustan silmäluomen ja peitän pikimustat pandasilmänalukseni Make-Up Foreverin lift concealerilla, joskus taputtelen pahimpiin lommoihin valokynää. Puuteroin luomet ja nenänpielet. Käytän paljon MACin poskipunia, jännän ei-minkään-värinen Harmony ollut käytössä jo aikoja. Sekoitan huulirasvaan pisaran huulipunaa, viime aikoina Make Up Storen Raspberryä, siinä on hitunen lämpöä marjasävyn seassa. Tässä vaiheessa myöhästyn yleensä kyydistä duuniin joten siihen se jää, jos jotenkin ihmeellisesti en ole aikataulusta jäljessä paikkailen kulmakarjova Make Up Storen Tri Browlla ja suihkuttamalla kulmakampaan hiuslakkaa jonka sitten harjaan törröttäviin kulmiin. Jos kyyti ei ole vieläkään (tapahtuu kerran vuodessa!) mennyt ohi, maalaan laiskasti silmän muotoa esiin jollain neutraalilla ruskealla, vedän Tigin pehmeällä kynällä rajauksen ripsen tyveen ja laitan ripsaria.

Viikonloppuisin oon niin jumittunut tuohon smokypandaani, että melkein hävettää. Poikaystävä varmaan luuli, että oikeasti näytän tuolta, kun ei ensimmäiseen puoleen vuoteen koskaan nähnyt mua ilman uskollisia kajaalirinkuloitani?

lauantai 21. helmikuuta 2009

roots rock

Viisi biisiä omilta musiikillisilta juurilta, randomisti ja ilman mitään kummempaa järjestystä. Tätä mä kuuntelin joskus silloin kultaisella 90-luvulla ja siitä eteenpäin.



Led Zeppelin. Vanhemmilla oli mainio LP -kokoelma. Mulle tuli äidinmaitona Black Sabbathia, Zeppeliniä, The Whota, Doorsia ja Uriah Heapia. Ei voi kuin kiittää länsimaisen rockin kulmakivistä.



Tom Waits. Tässä on mies jolle meinasin säästää itseni kun olin 14, enough said. Jos jokaisella on jokin suuri henkinen ihastus niin tässä on omani. Toi ääni on pelkkää puhdasta tunnetta. Kukahan noita kaameita youtube -taustavideoita muuten tehtailee..?



The Smiths. Kaverini pilkkaa mua kun kuuntelen kitisevää Morrisseyta. En aio muuttaa tapojani. Se kitisee ihanasti.



The Specials. Tätä kuunnellessa ei voi kun ottaa rennosti.



New Model Army. Mun pitkä punk kausi ei toivottavasti lopu koskaan, sieltä kevyemmästä päästä 80-luvulta mainiota folkpop -henkistä paatosta ja tosiasiahan on, ettei bändin viesti ole vanhentunut mihinkään. Kts autenttinen look! Mieletön livebändi yhäkin, muuten.

Ok. Uusin biisikin listalta on peräsin parinkymmenen vuoden takaa. Onkohan mussa jotain vikaa?


Suositelkaa jotain tuoreempaa ennenkuin musta tulee fasistinen LPdiggarimummo joka jeesustelee levymessuilla mint condition originaaliprinttikokoelmistaan?