all work and no play

Oon pysyvästi juuttunut Michelinukkolookkiini. Yökuvaukset ulkona jatkuvat viikkotolkulla, viime viikolla käppäilin ruokiksella keskustan läpi ja kävin poimimassa talteen Twenty8Twelven teepparin jota teki pitkään mieli, päälläni toppatakki, tuulihousut ja turvakengät. Eikä edes hävettänyt. Kovin paljoa.


Iltaisin kaipaan sitten kevättä. Haluan pitää vaatteita, joissa juokseminen ei ole koominen kevennys, joissa kädet saavat happea, joissa mahtuu sisään tavallisesta oviaukosta. Tahdon peep-toe kenkiä, silkkihelmoja, paljaita käsiä! Paljetteja kaikkeen!!

Kauhea ajatus iski tajuntaani: nämä on 7kk kuvaukset, olen naimisissa työn kanssa ensi syksyyn asti, kuvauspäivä on aamusta iltaan. Kannattaako edes ostaa mukavia kesävaatteita, kun ei niissä sitten voi töihin mennä? Niiden päälle kaatuu maalia ja joudun makaamaan ojassa demoamassa ruumiin paikkaa. Mekon helma syttyy tuleen ja korkkareissa ei voi roudata.

Tästä tulee hyvin, hyvin käytännöllinen pukeutumisjakso mun elämässä. Huokaus.

about to surface

Ja edellinen fanitus vaan jatkuu:


Surfacella on siis muutakin mukavaa. Pitsiteeppari olis ihan pakko-ostos? Mekkotakki on myös soma (varsinkin noiden mun tulevien ihanien ihanien kenkien kanssa!) ja diggailen noista peruslaukkujen harmaista sävyistä. Suomestahan näitä saa ainakin Beamhillistä ja Helsinki10:stä.

omg!!

Nyt ne löytyi: mun kengät! Surface to Air tällä kertaa, harmaata mokkaa, kiilakorko ja aivan ihanat. Ensi kuun palkasta.

Mä olen etsinyt täydellisiä korkeita sandaaleja tai peep toe -korkkareita viime keväästä asti, mutta mitään ei ole päätynyt hyllyyni asti. Ei kannata laittaa rahaa johonkin, mistä ei ole aivan varma. Nyt sydän kuitenkin pysähtyi sen verran pitkäksi aikaa, että on alettava säästämään. Nämä menisi löysän paitamekon tai haaremihousujen ja topin kanssa koko ensi kesän.

hikipetteri

Päivän asu on tässä! Tänään alkavat telkkarisarjan ulkokuvaukset, mä oon juossut viimeisten puuttuvien kamojen perässä koko aamun päälläni: 2xruskovillakalsarit, sukat, villasukat, ulkoiluhousut, pipo, lapaset, merinovillaneule, puuvilla-aluspaita, kaulahuivi, pipo, turvakengät, vaellustakki ja irtohuppu vielä päässä. Olen sotatamineissani ehkä noin 2 metriä leveä ja liikkuminen on melko kankeaa, mutta kun vaihtoehtona on viettää ensimmäiset öiset ulkokuvat ultra chic hypotermian partaalla ja varpaat kuoliossa, on ulkoasusta tingittävä.

Se joka väitti viihdeteollisuuden olevan glamouria ei ole koskaan ollut alalla töissä.

Nyt menen ulos puhkumaan. Ensi viikonloppuna mä muuten tasan pääsen ulos tanssimaan korkkareissa ja mekossa. Ja menen taksilla paikalle, ettei tarvitse pukea Käytännöllisiä Kenkiä. Tälle rumuuden maximaaliselle määrälle on pakko saada ulkoviikon jälkeen edes jotain kevennystä?

rakkaus on köyhä

Demeulemeesterin kevättä uudelleenkatsellessani spottasin Ne Täydelliset Gladiaattorisandaalit: vähän aikuisempi ja sivistyneempi versio jo monta vuotta jatkuneesta trendistä.



Ihanat! Haaremihousujen lisäksi nuo olisivat tarpeeksi sirot hameellekin kaveriksi.
Kenenhän kenkiä Demeulemeester käyttää lavalla..? Omaa mallistoa? Samapa tuo toisaalta, näitä kun ei Suomesta saa ja Browns ja Net-a-porterkaan eivät tunteneet.. b

vaatteita, joille exäni nauroi, osa1

Kun ei ole aivan varma, onko nyt vetänyt päälleen jotain tolkutonta, kannattaa etsiä reaktiota exältä. Niiden ei enää tarvitse valehdella tykkäävänsä sun lohenpunaisesta vintage bubble dressistä kun olette jo kertaalleen eronneet.

Tykkäsin aivan tolkuttomasti tästä pussimallisesta Dr.Denimin flanelitakista. Exä tuli käymään ja hämmästeli ihan rehellisesti, miksi oon pukeutunut karjakoksi. Hetken meinasin jotta näytän luultavasti mummoni tapetulta sohvalta, mutta sitten muistin, että exästä erotaan, koska se on ihan urpo, eikä tajua mua yhtään ja jatkoin lämpimän lempparin käyttöä ihan julkisestikin.

Sitäpaitsi sama mies on tunnetusti nauranut mun Chloen laukulle (eikä se edes tiennyt, mitä sellanen säkki maksaa, eli ei edes pilkannut hämärtynyttä todellisuudentajuani vaan pelkkää laukkua sellaisenaan), mahtaville haaremihousuille ja vintage mokkasolkibootseille, eli se ei siis todellakaan tajua mitään. Vaikka muuten ihan mukava poika onkin.

multivammainen pukeutuu

Teki mieli röyhelöä, mutta kaupasta ei oikein löytynyt sopivaa. Tein silkistä röyhelöpaidan. Meinasin vetää hässäkän päälle tänään, ollaan miehen kanssa menossa ensin Bar Teokseen tapaksille ja sitten katsomaan Waltz with Bashiria.


Viime hetkellä iski angsti: "Honey, does this shirt make me look fat?". Ei-niin-pienikokoisena ihmisenä mä olen aina vähän kammonnut vaaleita yläosia ja röyhelöitä. Entäs jos ihmiset alkavat tuijottaa? Hui kauhea, villaneule päälle! Sunnuntaisin krapulassa ei voi kokeilla uusia asioita.

Päällä DIY pillifarkut ja silkkipaita, neule Filippa K, pipo Indiskasta ja aluspaita kirpparilta.

hair//off

Kävin Beamhillissä hakemassa Cheap Mondayn printtimekon, kun jumituin kuolaamaan sen pienen vaaleatukkaisen myyjätytön ihania hiuksia. Lyhyt niska ja pitkä etuosa = poikamainen ja naisellinen yhtäaikaa, reilusti muotoiluvaraa.


Tukka pois! Just kun leikkasin omat pitkät hapset polkaksi, tekee mieli kyniä loputkin. Ihania pehmeitä otsaheittoja, naisellista lyhyttä niskaa ja ohutkin hius näyttää hyvältä ja pysyy kunnossa kun se ei ole liian pitkä.

Takana tietysti kaunis Karla ja kuva kertoo tuhat kertaa sanoja paremmin, miksi hiuksista on päästävä eroon. Oikealla kulmassa Tilda ja keskellä Wellan koulutuskuva, joka nyt sattuu olemaan just ja tasan se mitta johon omani pätkin, jos pätkin.

Pitäisikö, pitäisikö..

uimasille!

Mistähän mulle bikinit tai uimapuku? Lomallelähtöön on vielä useampi viikko, mutta ensi viikolla alkaa työtahti kiristyä joten en pääse enää vapaasti kirmaamaan kaupoille. Ihana vintageuikkarini viime vuodelta on auttamattomasti kokoa liian pieni "talvikiloilleni" (köh köh..), ei ole kivaa olla merimakkara merimakkarakuoressa.


Brownsilla olisi vastaus kaikkeen. Lompakko sen sijaan vastustaa. Kamalin pin-up unelma lähtis vaivaisella 315 punnalla mukaan lomalle. Ottaen huomioon, että Suomessa uintikausi kestää minuutin ja sekin yhtä paleltumavammaa, tämä ei ehkä ole se juttu, mihin haluaisin sijoittaa kuukauden vuokran.


American Apparel. Jaa-a? No, ainakin värejä löytyi. Ei inspaa raivoisasti, mutta merkki on ainakin eettinen ja eipä tämä nyt aivan mahdottomalta näytä.


H&M = vähän pläääääh.

Tuleeko kenellekään mieleen, mistä kannattaisi etsiä?

material girl

Kaapista puuttuu aivan selkeästi:

Ohut puuterinvärinen paita. Kuvassa Wangia ja silkkisenä tietysti. Koska Wangin sukatkin maksaa enemmän kun mun kuukauden vuokra, huolisin korvikkeena laventelinvärisen MTWTFSSn teepparin. Siihen riittäisi varatkin.

Gladiaattorikorkkarit/statement korot. Rakastan muutenkin tuota asua, lökäpökät ja pellavapaita löytyy jo. Bronxilla oli yllättävän mukava versio asiasta, nämä päätyy kaappiin ens palkasta!

Laatikkomainen takki. Ylemmän kuvan Westerin jakun haluaisin, MTWTFSS saa luultavasti riittää. Menis loistavasti löysän topin, pillien ja korkkareiden kanssa, eli sopisi kaikkeen, mitä kaapissa jo on.

mollo ei ymmärrä

Meillä ei ole himassa
a) tasaisia pintoja (meillä on vain sikolätti!), esim puhdas seinä tjsp
b) toimivia valoja
c) peilipintaa (ainakaan puhdasta)
d) mitään muutakaan hyödyllistä

Hölmöilen kameran kanssa. Itselaukasimessa tarkennus ei tasan toimi järkevästi. Tämä on paras lopputulos kun yrittää ottaa kuvan itsestään. Ei hyvin mene?

Päällä cheap mondayn ice wash -pillit, Dieselin telttamainen valkoinen teeppari ja H&M persikkainen aluspaita. Naamalla debiili keskittyy suoritukseen -ilme.

Miten ihmeessä te ihmiset teette tämän?? Onko teillä kaikilla yksityinen kuvaaja himassa?

meikkijumitusta

Sama naama kesät talvet, plääh..

Arkisin laiskottaa. Puhdistuksen ja kosteusvoiteen jälkeen peitän t-alueen ja mahdolliset ihon virheet ohuella meikkivoiteella, pohjustan silmäluomen ja peitän pikimustat pandasilmänalukseni Make-Up Foreverin lift concealerilla, joskus taputtelen pahimpiin lommoihin valokynää. Puuteroin luomet ja nenänpielet. Käytän paljon MACin poskipunia, jännän ei-minkään-värinen Harmony ollut käytössä jo aikoja. Sekoitan huulirasvaan pisaran huulipunaa, viime aikoina Make Up Storen Raspberryä, siinä on hitunen lämpöä marjasävyn seassa. Tässä vaiheessa myöhästyn yleensä kyydistä duuniin joten siihen se jää, jos jotenkin ihmeellisesti en ole aikataulusta jäljessä paikkailen kulmakarjova Make Up Storen Tri Browlla ja suihkuttamalla kulmakampaan hiuslakkaa jonka sitten harjaan törröttäviin kulmiin. Jos kyyti ei ole vieläkään (tapahtuu kerran vuodessa!) mennyt ohi, maalaan laiskasti silmän muotoa esiin jollain neutraalilla ruskealla, vedän Tigin pehmeällä kynällä rajauksen ripsen tyveen ja laitan ripsaria.

Viikonloppuisin oon niin jumittunut tuohon smokypandaani, että melkein hävettää. Poikaystävä varmaan luuli, että oikeasti näytän tuolta, kun ei ensimmäiseen puoleen vuoteen koskaan nähnyt mua ilman uskollisia kajaalirinkuloitani?

anna mun mennä

3 lempipaikkaani koko maailmassa:


1. Lontoo nyt kokonaisuudessaan, mutta entisestä kämpästäni kävelymatkan päässä sijaitseva Queen Maryn ruusupuutarha oli ennen ehdoton suosikkipaikkani istua teetermoksen ja kirjan kanssa. Ja juuri tämä kyseinen penkki. Tosin sen jälkeen kun ruttuinen itsensäpaljastaja (hetken luulin, että sillä oli beige sadetakki päällä.. wtf??) päätti tuolla kohtaa totaalisesti torpedoida mun lukusession, lakkasin käymästä. Yöksis?

2. Coyacanin alue Mexico Cityssä. Fridan koti! Ihanaa ruokaa! Kirkkaanvärisiä taloja! Aivan ihana paikka.

3. Norja, ja varsinkin Bergeniä ympäröivä seutu. Kun ottaa rinkan ja painuu vuonoille saa oikeasti olla omassa rauhassa.


Seuraavana unelmien matkakohteiden listalla ehdottomasti Nootka Island Brittiläisessä Kolumbiassa, Alaskasta kivenheitto etelään. Kuvassa Brooks Lagoon: läpitunkematonta erämaata, ei ihmisiä, ei teitä. Paljon valaita ja isoja puita. Täytyy tunnustaa, että mä olen tasan luontoihminen. Vaikka kaupungissa viihdynkin niin mua ei millään haittaa tulla heitetyksi umpirämeikköön kerran vuodessa. Noi maisemat laittaa elämässä asiat oikeaan arvojärjestykseen nopeasti. Istun illat Google Earthin ääressä ja tujotan kartalta paikkoja, joihin en pääse vielä pitkään aikaan..

Minne lähtisit jos taivas olisi rajana?

the coral sea

Patti Smith, rakkaat ihmiset. Tämä, jos mikään, on inspiraation lähde. Smith todistaa, ettei todellinen rock-asenne vanhene koskaan. Täydellisen epämääräiset hiukset, virheetön värimaailma ja juuri sopivasti androgyynit linjat. Tältä mä näyttäisin mielelläni sekä ensi kesän että kaikki kesät siitä eteenpäin, jos se vaan mitenkään olis mahdollista kantaa samalla tyylillä.

<3

purple suede shoes

Lisää viimeaikaisia kirpparituliaisia! Ja kuvahan kasvaa klikkaamalla.. On mukavaa, kun pienille jaloille löytyy hyvin käytettyjä kenkiä. Hinta ei satu, vanhoissa kengissä on usein loistava lesti ja oikeasti huolella tehdyt yksityiskohdat. Tässä lähinnä korkkarimatskua, enpä ole jaksanut kuvata vintagesaapashyllyä, sillä saappaat kuuluu talveen ja nythän on ihan selkeesti jo kevät? Ehheh joo. Paleltumavammoja.

Takarivissä 50-luvulta peräisin olevat nudesävyiset korkkarit. Aivan ihanat jalassah ja pidentää säärtä mukavasti. Nämä on mun kalleimmat vintagepopot, taisi maksaa jopa HUIMAT 20E? Ruutu Rouvasta peräisin.

Hassunmuotoiset liilat mokkapopot 70/80 -luvun hämäristä löytyi Kallion Ansasta. Kengännauhatkin on mokkaa.

Barratsin stilettikorkkarit edessä vasemmalla jäi käteen Glasgown reissulta, Oxfamilta muistaakseni. Olisinkohan jopa 4 puntaa pulittanut? Näissä on 10cm korko, varovasti mukulakivillä. Niissä on soma valkoinen lehti nilkassa.

Keskellä edessä petrolinväriset peeptoet. Parasta näissä oli myrkyllinen väri ja 1,5E hinta Valtterin kirpparilla.

Oikealla toiset mun mummon ikäiset kengät. Laventelinväriset korkkarit on ihanat kesällä. Löytyi Tukholman Söderin vintagepuljusta, en vain muista mistä niistä.

Harrastaako kukaan muu käytettyjä kenkiä vai onko ne maailman kauhein jalkasilsayökötys niinkuin nihkeä duunikaverini väittää?